Berliiniläinen lentäjä-toimittaja Dieter Herrmann aikoo sulattaa viisi harvinaista P-38 Lightning -hävittäjälentokonetta esille Grönlantia peittävän ikuisen jäätikön uumenista. Historialliset sotakoneet nostetaan Herrmannin suunnitelmien mukaan ihmisten ilmoille yli 300-henkisen kansainvälisen retkikunnan voimin ensi vuoden kesän aikana.
Pelastusretkikunnan tavoittelemat amerikkalaiskoneet ovat olleet hautautuneena Grönlannin itäosaan Tasiilaqin lähelle vuodesta 1942 asti. Liittoutuneiden sodan aikana menettäneitä koneita peittää nykyään jo lähes satametriseksi kasvanut kerros ikuista lunta ja jäätä.
Herrmannin kokoama saksalais-tanskalais-johtoinen retkikunta aloittaa nostotyöt vuosia kestäneiden valmistelujen jälkeen huhti-toukokuussa 2008. Päätökseen pelastustyöt on tarkoitus saada Herrmannin mukaan lokakuuhun 2008 mennessä.
Käytännössä pelastusretkikunta pääsee käsiksi jäätikön syvyyksissä oleviin amerikkalaiskoneisiin sulattamalla lumeen ja jäähän satametrisen pystysuoran kuilun.
Tavoitesyvyyden saavutettuaan retkikunnan asiantuntijat poistavat hävittäjiä ympäröivän lumen ja jään höyrypuhaltimilla ja purkavat näin syntyneessä luolassa noin kahdeksan tonnin painoiset koneet kappaleiksi. Lopuksi pakastehävittäjät nostetaan osina jäätikön pinnalle.
Purkamiseen osallistuu retkikunnan lisäksi koneet 40-luvulla valmistaneen amerikkalaisen Lockheed-lentokonetehtaan asiantuntijoita.
Miehistöt
pelastettiin
Dieter Hermannin tähtäimessä ovat viisi P-38-hävittäjää muodostavat pääosan kaikkiaan kuuden hävittäjän ja kahden pommikoneen amerikkalaislentueesta, joka teki pakkolaskun Itä-Grönlannin jäätikölle heinäkuussa 1942.
Lähes tehdastuoreet koneet joutuivat kääntymään huonon sään takia takaisin lennolla, joka olisi vienyt ne onnistuessaan Islannin kautta Englantiin. Lento oli osa niin sanottua Bolero-operaatiota, jonka puitteissa Yhdysvallat lennätti sotamateriaalia Eurooppaan.
Amerikkalaislaivasto pelasti myöhemmin vain koneiden miehistöt. Lähes vahingoittumattomina säilyneet lentokoneet jäivät lumeen, jonka alle ne ovat hiljalleen hautautuneet tähän päivään asti.
Yksi alunperin kuudesta hävittäjästä nostettiin amerikkalaisten toimesta sulatusmenetelmällä esiin jo vuonna 1992. Kone oli silloin noin 80 metrin syvyydessä jäätikön sisässä. Nykyään kyseinen P-38 on restauroitu ja lentää ilmailunäytöksissä ympäri maailmaa Glacier Girl -nimisenä.
Mahdollisesti
lentokuntoon
Pakkolaskupaikalle Grönlantiin jäi P-38-hävittäjien lisäksi myös kaksi B-17-tyyppistä pommikonetta eli niin kutsuttua Lentävää linnoitusta. Islantilaisen Reykjavikin yliopiston tutkijat ovat todenneet mittauksin, että panssaroidut hävittäjät ovat säilyneen jään sisällä erittäin hyvässä kunnossa.
Jopa koneiden restauroimista lentokuntoon pidetään mahdollisena. Kevytrakenteisten pommikoneiden sen sijaan arvioidaan tuhoutuneen lumen ja jään puristuksessa 60 vuodessa lähes arvottomaksi romuksi.
Kaikkien viiden hävittäjän nostaminen ihmisten ilmoille maksaa Dieter Herrmannin mukaan retkikunnalle ja sen takana olevalle Lost Squadron Recovery -yhdistykselle noin kaksi miljoonaa euroa.
Kannattava
riskisijoitus
Sodan aikana lähes tusinakoneiksi luokitellut P-38:t ovat nykyään kuitenkin riskisijoituksen väärti; jokainen viidestä hävittäjästä on nykyään restauroimattomanakin parin miljoonan dollarin arvoinen.
Restauroidun P-38-hävittäjän arvo puolestaan kohoaa arviolta 12-14 miljoonaan dollariin. Yhdenkin koneen nostaminen kattaisi siten laskennallisesti lähes koko pelastusoperaation kustannukset.
Herrmann aikoo kuitenkin nostaa ihmisten ilmoille kaikki jäätikköön vuosikymmenien aikana uponneet hävittäjät.
"Pelastamme kaikki viisi. Niistä yksi menee Berliiniin Saksan teknilliseen museoon, joka on sitoutunut restauroimaan koneen. Toinen päätyy Tanskaan kiitokseksi tanskalaisille", Herrmann sanoo.
Kolmen muun hävittäjän kohtalo on hänen mukaansa toistaiseksi auki. Suunnitelmissa on kuitenkin väläytelty muun muassa koneiden kauppaamista englantilaisen Sothebys-huutokauppakamarin avustuksella suoraan Grönlannissa.
Kadonneet koneet paikallistettiin jäätikön sisältä ensimmäistä kertaa 1980-luvun alussa. Niiden löytämistä on vaikeuttanut etenkin se, että koneet liikkuvat jatkuvasti jäämassan mukana alaspäin ja kohti Grönlannin rannikkoa. Pelastuspaikalla jäätikkö on noin 2,8 kilometriä paksu.
