Oulu
"Kirkkoon lahjoitettu alttaritaulu, jota tätä nykyä säilytetään sakastissa, on sijoitettava alttaritaululle varatulle sijalle alttarin yläpuolelle." Näin vaadittiin Oulujoen seurakunnan piispantarkastuksen pöytäkirjassa 12.5.1912. Pöytäkirjan allekirjoittivat Kuopion hiippakunnan piispa J. R. Koskimies sekä Knut Durchman ja Toivo Kajava.
Tarkastuksen inventaariokirjassa luetellaan: "(...) 8. Kirkon koristeita. 1. Alttaritaulu, kuvaa Vapahtajaa rukoilemassa. Maalannut taiteilija V. Soldan Brofeldt. Lahjoittanut leskirouva Clementine Åström. Tauluun kuuluu myös kehykset."
Vuoden 1919 piispantarkastuksessa samat maininnat toistuvat, vuonna 1924 vain inventaariokirjan toteamus, myöhemmin ei enää mitään.
Tiedot vähissä
"Kirkon koristeiden" inventaariot lienevätkin ainoita faktoja, joita tähän mennessä on löytynyt leskirouva Clementine Åströmin taululahjoituksesta Oulujoen uuteen kirkkoon. Lahjoitusaika sijoittunee siten kirkon valmistumisen 1908 ja vuoden 1912 välille.
Åströmit olivat Oulussa tunnettuja hyväntekeväisyydestään ja lahjoituksistaan sekä runsaista taidehankinnoistaan. Sitä ei tiedetä, oliko Venny Soldan-Brofeldtin maalaus Clementine Åströmin tilaama työ nimenomaan Oulujoen kirkkoon. Vai oliko se rouva Åströmin aikaisemmin hankkima maalaus, jonka nelikulmainen kuvakenttä rajattiin puoliympyrän muotoon vastaamaan alttarin yläpuolella olevan tilan muotoa.
Näin myös itse maalauksen valmistumisaika jää avoimeksi. Teoksessa ei ole signeerausta eikä vuosilukua.
Sakastin seinällä
Venny Soldan-Brofeldtin maalaus on edelleenkin Oulujoen kirkon sakastissa. Tosin välillä se on ollut pappilan kirkonpirtissä. Tummasävyisessä teoksessa valkopukuinen Jeesus rukoilee kivilohkareisessa autiomaassa.
Vuorten silhuetti kulkee taustalla kohoten loivasti oikealle. Vasemmalla hohtaa nousevan auringon kajo muuten liki turkoosia taivaaseen. Aivan vasemmassa reunassa siintää horisontissa kaukaisen kaupungin taloja. Maalausta peittää kullanvärinen puulevy, joka rajaa kuva-alueen puoliympyrän muotoon.
Oulun lääninarkkitehti Victor J. Sucksdorffin suunnittelema Oulujoen puukirkko on tyyliltään kansallisromanttista jugendia. Kirkon alttariosa oli Suomessa ainutlaatuinen: kuorolehteri, urut ja alkuaan saarnatuolikin sijaitsivat alttarin päällä.
Oulujoen kirkon entisöinnissä 1985 alttariosa palautettiin saarnatuolia lukuunottamatta alkuperäiseen asuunsa. Alttarin yläpuolella valkoisella seinällä kullattu puoliympyrän kaari muodostaa harmonisen taustan Oulujoen seurakunnan naisten 1913 lahjoittamalle hopeoidulle krusifiksille.
Kirkon entisöinnin suunnittelijan, arkkitehti Anna-Maija Ylimaulan mukaan Sucksdorffin suunnitelmiin ei kuulunut varsinaista alttaritaulun paikkaa. Ja alttariseinän puoliympyrän kaari ei vastaa Venny Soldan-Brofeldtin maalauksen päälle kehystettyä kaarta.
Seemiläinen Jeesus
Helena Hätönen on tutkinut opinnäytetyössään (1992) Soldan-Brofeldtin raamatullisaiheisia teoksia. Niitä on Oulujoen kirkon maalauksen lisäksi alttaritaulu Kuoreveden kirkossa (1906), maalaus Salon rukoushuoneessa (1913) ja seinämaalaus Paratiisi Villa Johannassa Helsingissä.
Oulujoen kirkon maalauksen ajoitukseksi Hätönen arvioi 1908-09. Hän arvelee Hanna Frankenhaeuserin (os. Åström) vaikuttaneen teoksen hankintaan ja lahjoitukseen. Frankenhaeuserit kuuluivat Soldan-Brofeldtin ja hänen miehensä kirjailija Juhani Ahon tuttavapiiriin Tuusulassa.
Hätösen mukaan Oulujoen kirkon maalaus muistuttaa sommittelultaan venäläisen Ivan Kramskoin teosta Kristus autiomaassa (1872), joka tunnettiin aikanaan etenkin liberaaleihin piireihin laajalti levinneenä painokuvana. Kramskoi tulkitsee teoksessaan Jeesuksen sisäistä, inhimillisen ja jumalallisen luonnon taistelua.
Venny Soldan-Brofeldt on omassa teoksessaan karsinut loputkin viittauksen kirkolliseen kuvausperinteeseen. Hän palaa vanhaan perinnetietoon: Jeesus oli kaunis seemiläinen nuorimies punaruskeine hiuksineen. Arjen vaikeuksien keskellä rukoilevalla hahmolla ei ole maalauksessa sädekehää. Perinteinen asu, viitta ja turbaani viittaavat nekin seemiläiseen arkeen. Vain valkoisen värin voi tulkita myönnytykseksi kristilliselle symboliikalle.
Venny Soldan-Brofeldtin muun tuotannon perusteella Jeesuksen hahmon mallina voi arvella olleen, Ahoihin Roomassa jo 1893 tutustuneen hollantilaisen taiteilijan Jan Verkaden tai Tuusulan tuttavapiiriin kuuluneen Matti Kivekkään.
Taas ajankohtainen
Nooan pojan Seemin jälkeläisiä, seemiläisiä kieliä puhuvia kansoja ovat assyrialaiset, babylonialaiset, syyrialaiset, kanaanilaiset, heprealaiset, foinikialaiset, arabialaiset ja etiopialaiset.
Seemiläisen Jeesuksen kuva on näinä päivinä maailmanpoliittisesti ajankohtainen. Yksilön ahdistus laajenee maailmanlaajuiseksi. Ikivanha Kaksoisvirtain maa, sen ihmiset ja ikivanhat kulttuurit saattavat pian olla Uuden Uljaan Maailman aloittaman sodan tantereena. Oulujoen kirkon seemiläinen Jeesus voisi olla tavallinen kansalainen nyky-Irakista.