Jean Si­be­liuk­sen syn­ty­mä­ko­ti kor­jat­tiin entistä ai­dom­mak­si

Jean Sibeliuksen syntymäpäivää juhlitaan Hämeenlinnassa lauantaina tavallista komeammin. Säveltäjämestarin synnyinkodin ovet avautuvat vuoden kestäneen remontin jäljiltä entistä viihtyisämpään 1800-luvun säätyläiskotiin.

1. Sibeliuksen syntymäkoti on jäänyt Hämeenlinnan keskustassa uudempien rakennusten puristuksiin.
1. Sibeliuksen syntymäkoti on jäänyt Hämeenlinnan keskustassa uudempien rakennusten puristuksiin.

Jean Sibeliuksen syntymäpäivää juhlitaan Hämeenlinnassa lauantaina tavallista komeammin. Säveltäjämestarin synnyinkodin ovet avautuvat vuoden kestäneen remontin jäljiltä entistä viihtyisämpään 1800-luvun säätyläiskotiin.

Hämeenlinnan kaupunginmuseon amanuenssi Sari Mustajärvi iloitsee erityisesti siitä, että yleisölle voidaan nyt esitellä talon makuuhuonetta. Vuoden 1965 remontin jäljiltä tila oli toimisto ja ovi säpissä.

"Herrasväen lapsena Janne syntyi todennäköisesti kotona ja sängyssä - siis tässä huoneessa."

Aidon koti-irtaimiston tavoittamista vaikeutti se, että Sibeliuksen perhe meni konkurssiin kaupunginlääkäri-isän kuoltua. Janne oli vain kolmevuotias, kun hän joutui muuttamaan äitinsä ja sisarustensa kanssa isoäidin luo, toiseen hämeenlinnalaiseen puutaloon.

Sibeliuksen suvun lahjoituksista nähdään ensi kerran uuninedussermi. Taidokas helmikirjontatyö vaati korjaamista.

Makuuhuoneessa perheen perintötavaroita edustavat pukeutumispöytä, koristetyyny ja hiilipiirros. Kynttilänjalka on perimätiedon mukaan häälahja, jonka Jean Sibeliuksen isoäiti teki sulhaselleen 1838.

Aitoja esineitä on korvattu saman aikakauden tavaroilla tai uudella käsityöllä. Esimerkiksi kehdon peitto on valmistettu vanhan mallin mukaan.

Itäisen vierashuoneen komistus on taffelipiano, mahdollisimman samanlainen kuin se, jolla Janne-poika aloitti musiikin opiskelun Julia-tätinsä johdolla.

"Opetus ei oikein sujunut, kun poika oli liian viehtynyt improvisointiin", tietää Mustajärvi

Talon seinät toivat remontoijille sekä ikäviä että mieluisia yllätyksiä. Kaupunginarkkitehti Kaija Ojasen mukaan lahoa löytyi enemmän kuin oletettiin.

Ojanen uskoo 280 000 euron kustannusarvion silti pitävän. Euroopan aluekehitysrahaston ja valtion tuki kattoi summasta 65 prosenttia. Ilman tukia remontin tarvetta ilmeisesti pähkäiltäisiin edelleen.

Suurin "lykästys" olivat seinäpaperien fragmentit, jotka löytyivät yllättäen vanhojen kerrosten alta. Neljään huoneeseen on teetetty erikoistapettipajalla käsityönä uusi kuosi.

Yhden huoneen seinät maalattiin sabluunan avulla. Huonekorkeuden vaihtelu tuotti museomestari Paula Ojakoskelle ylimääräistä päänvaivaa. Hän tiivisti paikoin kuvioitten rakoa, jotta kokonaisuus näyttäisi yhtenäiseltä.

Arkkitehti Virpi Tervonen toteaa remontoijien viisastuneen sitten 1960-luvun myllerryksen. Suunnittelijana hän haki kodin alkuperäistä henkeä muun muassa palovakuutusasiakirjasta.

Tuloksena on entistä kodinomaisempi museo, vaikka osaa talosta käytetään myös konserttipaikkana.

Ongelmana alkaa Tervosen mukaan olla tekijöitten löytyminen. Kyselyitten avulla tavoitettiin remonttiporukka, joka pystyi toteuttamaan entisaikojen sisäkaton. Se vaati pellavakankaan pingottamista lautakaton päälle ennen maalaamista.


Tänään lauantaina on kulunut 142 vuotta Jean Sibeliuksen (8. joulukuuta 1865 Hämeenlinna - 20. syyskuuta 1957 Ainola, Järvenpää) syntymästä.

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä