Jazzmusiikki on hyväksytty taidemuodoksi muiden rinnalle ja nykyistä laajempi yleisö on löytänyt maassamme vaikuttavat kansainvälisen tason muusikot. Heillä taas on kanavia viedä musiikkiaan nykyistä laajemmin myös ulkomaille.
Näin summaa tänä vuonna 80 vuotta täyttävän suomijazzin tulevaisuutta jazzpianisti ja säveltäjä Samuli Mikkonen, 33.
"Tällä hetkellä suomalaisen jazzin isoin ongelma on se, että taiteellisesti korkeatasoista musiikkia tehdään ja osaamista löytyy enemmän kuin koskaan, mutta jazzin kysyntä ei ole täällä kotimaassa kehittynyt määrällisesti eikä laadullisesti aivan samaa tahtia tarjonnan kanssa", Mikkonen arvioi Kalevalle Pekingistä Kiinasta.
Hän ennustaa lisää monipuolistumista ja uusia tyylisuuntauksia niin kuin dynaamisessa ja elinvoimaisessa taidemuodossa kuuluukin.
Avarakatseisuus on silti säilytettävä, innovaation ohella on kunnioitettava traditiota.
Vaikka hänen oma makunsa on kallellaan uudempaan jazziin, hän arvostaa suuresti Jelly Roll Mortonin tai King Oliverin kaltaisia klassikkoja.
"Suomalaista jazzia tunnetaan vielä niin Euroopassa kuin Amerikassakin aika heikosti, ulkomailla kuva suomalaisesta jazzista on ollut lähinnä yksittäisten vientiponnistelujen varassa", Mikkonen näkee. "Suomalaismuusikot ovat kansainvälisesti katsoen todella ammattitaitoisia."
"Suomalaisessa jazzissa ollaan nyt edetty vaiheeseen, jossa ei enää soiteta melkein yhtä hyvin kuin amerikkalaiset, vaan on jotain omaa, korkeatasoista annettavaa kansainvälisissä kuvioissa."
"Kun vielä saadaan kulttuurin vientiprojekteista päättävät tahot oivaltamaan tämä potentiaali ja panostamaan vientiin laajemmalla rintamalla niin kuin esimerkiksi Norjassa, uskon että suomalaisella jazzilla on huomattavasti laajempi kuuntelijakunta maailmalla."
Suomen kokoisessa maassa jazzmusiikki ei ainakaan nykytilanteessa pysy elossa ilman julkista tukea, niin kuin ei klassinen tai kansanmusiikkikaan.
Mikkonen perää viisasta tukipolitiikkaa, joka varmistaa parhaiden muusikkojen toimeentulon ja esiintymis- ja äänitysmahdollisuudet sekä toisaalta mahdollistaa tehokkaan viennin.
"Suomessa mahdollisuudet kuulla elävää jazzia painottuvat vahvasti festivaaleihin ja kesään, mikä on tietenkin sinänsä mukavaa. Klubitoiminta on viime vuosina hiljentynyt, talviajan livetoiminta on lähinnä Jazzliiton kiertueiden varassa. Kaikki tämä on arvokasta työtä, jota tehdään maakunnissa lähinnä talkoovoimin."
40 vuotta täyttävä Suomen
Jazzliitto järjestää tänään lauantaina Helsingin Savoyssa juhlakonsertin, jonka päätähtenä on juhlavuoden Iso Yrjö -orkesteri. Lavalla soittaa kaikkiaan 15 Yrjö-palkittua jazzmuusikkoa.