Oulu Valtion hallinnon toimistot häviävät erityisesti pienistä kunnista, ja palvelujen turvaamiseksi on perustettu yhteispalvelupisteitä, joissa voi saada saman katon alta poliisin, verottajan, kunnan, Kelan ja työvoimatoimiston palveluja. Oulun läänin 25 palvelupisteestä vain kolme on Kainuussa.
Kainuun tilanne kohenee hieman syksyllä, sillä Hyrynsalmella aloittaa lokakuussa uusi yhteispalvelupiste, jossa saa hoidettua poliisiviranomaisten lupa-asiat sekä työvoimahallinnon asioita. Sen lisäksi Oulun lääniin on kehitteillä yksi tai kaksi uutta yhteispalvelupistettä.
Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen on vakuuttunut siitä, että yhteispalvelupisteet tekevät vääjäämättä tuloaan niillekin alueille, joilla tarvetta olisi mutta pisteiden perustaminen syystä tai toisesta kangertelee.
Yhteispalvelupisteajattelu on edennyt Oulun läänissä parhaiten läänin länsiosissa. Syyksi Kainuun vähäiseen määrään hän arvioi muun muassa vanhat asenteet ja niin sanotun putkihallinnon.
"Tämä on vielä uutta kulttuuria. Erikseen toimivissa organisaatioissa on erilaiset toimintatavat. On totuttu ajattelemaan, että eihän tuo toinen voi hoitaa meidän asioita. Lainsäädäntömme on sitä vastoin yhteispalvelupisteille hyvin kannustava", Siuruainen sanoo.
"Mitä vähemmäksi väki käy näissä kunnissa ja väestö keskittyy, sitä tarpeellisempia ne ovat, koska palvelut pitää olla. Lääninhallituksen tavoitteena on monen vuoden ajan ollut edistää yhteispalvelupisteiden saavutettavuutta kansalaisille", Siuruainen korostaa.
Eri viranomaistahojen palveluja antaa saman katon alla yksi ja sama henkilöstö, mikä merkitsee koulutuksen tarvetta. Valtion hallinnonaloille on valmistumassa yhteinen Virve-tietoverkko, mikä Siuruaisen mukaan tulee helpottamaan paljon yhteisten palvelujen yleistymistä.
Hän pitää kuntien toimitiloja mahdollisina tulevaisuuden yhteispalvelupisteiden paikkoina. Niihin voisivat tulla mukaan myös seurakunnat ja kolmannen sektorin järjestöjä.
Kainuussa yhteispalvelupisteet ovat kaksi Vuolijoella ja yksi Ristijärvellä. Ylitarkastaja Maria Siurua Oulun lääninhallituksesta sanoo, että Kainuussa ja koko Oulun läänissä yhteispalvelupisteet ovat pääosin sijoittuneet niihin kuntiin, joissa on vähiten virkamiehiä tuhatta asukasta kohti.
Pohjois-Pohjanmaalla on kuitenkin kolme kuntaa, joissa ei ole yhtään valtionhallinnon kokopäivätoimista virkamiestä tuhatta asukasta kohti eikä yhteispalvelupistettä. Nämä kunnat ovat Siikajoki, Lumijoki ja Alavieska.
"Nämä kunnat ovat olleet esillä yhteispalvelupisteiden perustamista koskevissa neuvotteluissa. Niissä on kuitenkin hyvin vähän asukkaita, ja luonteva asiointisuunta on jossakin muualla. Siikajoella on kunnan toimiston lisäksi Kelan toimisto", Siurua huomauttaa.
Kuhmon ja Kajaanin kaltaisissa paikoissa yksittäiset virastot tarjoavat vielä palveluja. Niihin, joissa ei ole, alkaa Siuruan mukaan tulevaisuudessa syntyä yhteispalvelupisteitä.
"Jos joku toimija alkaa suunnitella vähentävänsä palvelujaan jostakin, silloin valtion periaatepäätöksen mukaan on velvoite alkaa tutkia yhteispalvelun mahdollisuuksia", Siurua sanoo.
Päätökset yhteispalvelupisteistä tehdään kihlakunnissa. Suomussalmen kihlakunnan nimismies Antti Karjalainen sanoo, että Kainuussa tilannetta on selvitetty, eikä kovin suurta tarvetta palvelupisteille Hyrynsalmen ohella ole ainakaan vielä esiintynyt.
Kuitenkin esimerkiksi Ristijärvi ja Paltamo ovat vailla pysyvää palvelupistettä. Karjalainen perustelee tarpeen vähäisyyttä sillä, että monella kunnalla asiointi suuntautuu Kajaaniin, eikä omia palveluja koeta erityisen välttämättömiksi.
Esimerkiksi poliisilla ovat täyden palvelun toimipisteet vielä suurimmassa osassa Kainuun kuntia. Hyrynsalmellakin poliisiasema säilyy, vaikka lupa-asiat hoidetaan yhteispalvelupisteessä.
Valtakunnallisesti yhteispalvelupisteet ovat levinneet parhaiten eteläiseen ja keskiseen Suomeen. Lapissa ja Itä-Suomessa niitä on vähiten. Oulu ja Helsinki eroavat siinä, että Oulussa on yksi ainoa yhteispalvelupiste Kaijonharjussa, Helsingissä hyvinkin paljon eri puolilla kaupunkia.