Jau­ho­jär­vi ei tule enää puun takaa

Sami Jauhojärvi on ylitorniolainen, tornionjokilaaksolainen ja lappilainen. Ja sellaisena hiihtäjä aikoo pysyäkin. "Olen kiitollinen, että olen sieltä kotoisin. Kukaan ei voi riistää sitä minulta pois", mukavasti hoon päälle puhuva Jauhojärvi sanoo.

Kohti huippua. Sami Jauhojärvi voitti nuorten maailmanmestaruuden vuonna 2001. Viime vuosina hän on ollut valmis myös aikuisten karkeloihin.
Kohti huippua. Sami Jauhojärvi voitti nuorten maailmanmestaruuden vuonna 2001. Viime vuosina hän on ollut valmis myös aikuisten karkeloihin.
Kuva: Timo Jaakonaho/Lehtikuva

Sami Jauhojärvi on ylitorniolainen, tornionjokilaaksolainen ja lappilainen.

Ja sellaisena hiihtäjä aikoo pysyäkin.

"Olen kiitollinen, että olen sieltä kotoisin. Kukaan ei voi riistää sitä minulta pois", mukavasti hoon päälle puhuva Jauhojärvi sanoo.

Hiihtäjä huitaisee tamperelaisen hotellin ikkunoita kohti.

"Kato nyt ulos: onhan tämä ankean näköistä. Ei tuon enempää lunta", Jauhojärvi viittaa.

24-vuotias Jauhojärvi on asunut vuoden päivät Rovaniemellä, mutta ei aio luopua ylitorniolaisuudestaan. Eikä ylipäätään Lapin jättäminen urheilemisen takia ole käynyt mielessäkään. Hiihtourheilun kohdalla pohjoisen ei tarvitse surkutella muuttotappiota.

Hiihtäjälle luminen maisema on sielun peili.

"Lapista käsin on hiihtäjän hyvä operoida. Ja lentokone kulkee pohjoiseenkin."

Tulokset puhuvat Jauhojärven ratkaisun puolesta. Nuorten maailmanmestaruuden jälkeen Alatornion Pirkkojen nuorukainen on noussut potku potkulta kohti maailman terävintä kärkeä. Viime kaudella suomalainen oli Oberstdorfin MM-kisojen takaa-ajokisassa 11:s - toiseksi paras alle 27-vuotias hiihtäjistä.

"Odotin vielä tuolloin sijoitusta 20 sakkiin, en kympin porukan tuntumaan. Kuitenkin kilpailun jälkeen tuli tunne, että olisihan tuo voinut paremminkin mennä. Nälkä kasvaa syödessä."



Urakointia Torinossa


Tällä kaudella Jauhojärven ruokahalu on saanut jo pientä lisätyydytystä. Mies on ehtinyt napata kauden avauskisoissa maailmancupissa neljännen ja kuudennen sijan.

Jauhojärvi ei kiertele ja kaartele tavoitteidensa kanssa, vaan lataa kuuluvansa siihen reilun kymmenen hiihtäjän joukkoon, joka voi esimerkiksi perinteisellä 15 kilometrillä taistella olympiamitalista.

"Tavoite on parantaa Oberstdorfin sijoitusta, mutta alkukausi on antanut uskoa. Olen ollut viiden ja kahdeksan sekunnin päässä maailmancupin palkintopallipaikasta. Olisi typerää väittää, ettei halua tavoitella mitalia", Jauhojärvi myöntää.

24-vuotiaan kestävyysurheilijan etsikkoaika ei ole vielä Torinon kisoissa. Aikaisemmat saavutukset on kuitenkin huomattu huippuhiihtäjien keskuudessa, eikä Jauhojärvi pääse enää yllättämään puun takaa.

Miehen Torinon urakka on kova. Kisajoukkueeseen jo valittu Jauhojärvi aikoo hiihtää avausmatkan takaa-ajon lisäksi perinteisen 15 kilometriä, viestin ja sprintin. Parisprintti hiihdetään takaa-ajon ja 15 kilometrin kilpailun välissä, joten se jää suosiolla väliin.

"Olen harvinaisen luottavainen. Kovat treenit on nyt treenattu ja nämä viimeiset ajat lähinnä viritellään koneistoa. Ja tiedoksi, että virittelyllä ei todellakaan tarkoiteta mitään kemiallista, vaan fyysistä virittelyä", mies nakkaa.



Puhelias persoona


Jauhojärvi on jo ehtinyt ihastuttaa ja vihastuttaa urheilua seuraavia ihmisiä. Räväkkä ja ulospäin suuntautunut lappilainen ei ole jäänyt tv-kameroiden edessä sanattomaksi.

"En ole koskaan ollut ujo", hän muotoilee.

Jos jotain, niin Jauhojärvi vihaa tekopyhyyttä. Hän ei muuta itseään toiseksi vain joidenkin ihmisten mielipiteiden takia.

"Minulla on sellainen luonteenlaatu, että haluan loistaa, haluan olla paras. Onneksi minun ei tarvitse siviilipuolella olla niin perfektionisti kuin hiihdossa. En tykkää vetää mitään roolia, enkä voi miellyttää kaikkia."

Hiihto on opettanut nuorta miestä elämään.

"Jos en olisi hiihtäjä, en olisi varmaan tähän päivään mennessä käynyt Tukholmaa kauempana. Tai edes Haaparantaa."

Aina ei kuitenkaan kannata matkustaa kauas, jotta voisi oppia jotain. Jauhojärvi on hakenut viime vuosina tietoa ja vinkkejä Pellon mestarihiihtäjältä Eero Mäntyrannalta.

"Yllättävän paljon meidän harjoittelussamme on yhteisiä piirteitä. Niitä oppeja on sitten jalostettu nykyaikaiseen muotoon."

Ilmoita asiavirheestä