Vanha kunnon jauhelihakastike keikkuu yhä koulujen ja päiväkotien ruokalistoilla. "Pidämme listalla vain sellaisia ruokia, joita lapset, nuoret ja vanhukset tykkäävät syödä. Ei siellä mitään ruokia väkisin roikoteta. Jauhelihakastike on ollut vuosikymmenet listalla ja pitää yhtä suosionsa", kertoo hankintasihteeri Mirva Lohiniva Oulun Serviisistä.
30 000 ateriaa päivässä valmistava Serviisi toimittaa aterioita pääasiassa Oulun kouluihin, kaupungin päiväkoteihin ja vanhainkoteihin. Ruokalistalta löytyy jauheliharuokia keskimäärin kerran viikossa. Jauhelihaa tarjoillaan monessa muodossa. Suosio on aina taattu, olipa ruokalautasella jauhelihapyöryköitä, makaronilaatikkoa, jauhelihapihvejä, lihaperunasoselaatikko tai jauhelihakeittoa.
Lohiniva on huomannut, että etenkin jauhelihalaatikot ovat kasvattaneet suosiotaan. "Johtuneeko se siitä, että lapset ja nuoret eivät niitä enää kotona saa. Laatikoiden menekki on aina suuri kouluissa ja työpaikoilla."
Oulun Serviisi käyttää aina naudan jauhelihaa, esimerkiksi broilerin jauhelihaa ei ole vielä edes kokeiltu. Kerrallaan jauhelihaa kuluu noin 1 500 kiloa.
Oulun Stockmannilla jauhelihan menekki on tasaista. Suosituimpia ovat vähärasvaiset paistijauhelihat. "Kevytjauheliha on nyt eräänlainen trendi. Lisäämällä naudan paistiin 20 prosenttia porsaan paistia saa hyvän yhdistelmän. Myös luomujauhelihaa kysellään entistä enemmän", selvittää lihamestari Timo Pitkäranta.
Puolet suomalaisten syömästä lihasta on jauhelihaa. Lihapullat, jauhelihakastike ja makaronilaatikko ovat olleet suomalaiskotien kestosuosikkeja vuodesta toiseen. Suomen Gallupin tekemän kyselyn mukaan viidessä kymmenestä suomalaisten lempiruuassa on jauhelihaa.
Kotitalousneuvoja ja -opettaja Elisabeth Eriksson Marttaliiton ruotsinkielisestä sisarjärjestöstä Marthaförbundetista sanoo, että suosion takana on edullisuus, helppous ja monikäyttöisyys.
"Lisäksi jauhelihan ravintoarvo on hyvä. Jo pieni määrä tyydyttää esimerkiksi päivittäisen proteiinin tarpeen."
Jauhelihan kulutus on kasvanut jatkuvasti. Kymmenen viime vuoden aikana sen kulutus on kaksinkertaistunut. Tällä hetkellä suomalaiset syövät yhteensä runsaat 30 miljoonaa kiloa jauhelihaa vuodessa.
Erikssonin mukaan jauheliha on edullinen vaihtoehto muihin lihavaihtoehtoihin verrattuna.
"Jauhelihaa voi myös jatkaa helposti esimerkiksi korppujauholla, leseillä, keitetyillä perunoilla, leivällä, linsseillä, juureksilla, sienillä ja sipuleilla."
Eriksson tuomitsee jyrkästi ruuan heittämisen roskiin. Sen sijaan tähteet kannattaa käyttää johonkin muuhun. Esimerkiksi pihvejä voi käyttää hampurilaisten tekoon ja kastikkeita pizzaan tai tortillojen täytteenä.
"Jos senkin jälkeen jää ruokaa yli, niin ne voi viedä vaikka naapurille."
Eriksson toivoo, että talouden kiristyminen innostaa suomalaiset taas tekemään ruokaa kotona. Hän uskoo, että halvemmatkin ruhon osat pääsevät taas arvoonsa ja suomalaispöydissä aletaan taas tarjota lihakeittoa, osso bucoa ja erilaisia pataruokia.
"Halvemmista osista saa todella hyviä ruokia, mutta tekeminen kestää kauemmin."
Lihaa ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota sen väriin ja hajuun. "Tuoreen lihan tunnistaminen on aistinvarainen asia. Joillain on herkkä nenä tällaisille asioille. Se kehittyy ruokaa tehdessä."
Valmispakkaukset ovat tehneet arvioinnin vaikeammaksi, mutta Eriksson kehottaa luottamaan myös viimeinen myyntipäivä -merkintöihin.