Projektipäällikkö Heimo Peltonen on tehnyt pitkään töitä suomalaisen huipputekniikan parissa.
Hän on toiminut vuodesta 1979 lähtien useaan otteeseen projektitehtävissä, joissa tähtäimessä on ollut jotakin todella suurta: uusi tai uusittu paperikone.
Viimeksi Peltonen on toiminut projektipäällikkönä Stora Enson Belgian tehtaalla Langerbruggessa vuosina 2001-2003. Siellä rakennettiin uusi paperikone ja uudistettiin yksi vanha kone yhteensä noin 500 miljoonan euron suuruisessa urakassa.
Peltonen on itse asiassa nykyään Stora Enson kunnossapitoyhtiön Fortek Oy:n palkkalistoilla, mutta oli Stora Ensolla projektin aikana "lainassa".
Peltonen on ollut vuodesta 72 Veitsiluoto Oy:n ja sittemmin Stora Enson palveluksessa. Puolet ajasta on mennyt projektitöihin ja puolet hän on ollut kunnossapitotehtävissä.
Peltonen on ehtinyt olla asennuspäällikkönä mukana rakentamassa kaikkiaan seitsemää paperikonetta, ja siinä on tullut homma tutuksi. Mieleenpainuvimmiksi Peltonen kokee 1980-luvulla Kemissä tehdyt paperikoneiden uusinnat.
"Ne olivat vaativia urakoita. Lyhyessä ajassa piti tehdä todella paljon", Peltonen muistaa. Kun korjataan vanhaa, reunaehdot ovat jo olemassa. Uutta tehdessä rajat voivat olla väljemmät.
Belgiassakin oli kiire. Projektin toteutusvaiheen läpimenoaika oli 17 kuukautta, ja tehdas valmistui ajallaan.
"Se on niin lyhyt aika, että siitä on enää vaikea kiristää. Näitä asioita on harjoiteltu aika paljon. Tekniikka edistyy kovaa vauhtia ja aikataulut kiristyvät koko ajan", Peltonen summaa.
Valtavassa 500 miljoonan euron investoinnissa aika on rahaa, hidasteluun ei ole varaa.
Laitteet tulevat työmaalle entistä valmiimpina asennusta varten. Suunnittelua tehdään esimerkiksi kolmiulotteisesti, se nopeuttaa varsinaista rakennusvaihetta.
Myös asiakkaan osaaminen on tärkeää. Jos paperikoneen ostaja tietää mitä haluaa ja saa, silloin projekti etenee laitetoimittajankin kannalta kerkeästi.
Suomalaiset tekevät mitä lupaavat
Peltosen mukaan haasteellisinta Belgiassa oli paikallisen työrytmin ymmärtäminen. Aikataulut eivät välttämättä siellä pitäneet aivan täysin, etenkään rakentamisen puolella. Belgialaisilla rakennusyrityksillä oli aliurakoitsijoita ympäri Eurooppaa. Vilkkaimpana aikana laskettiin 18 eri kansalaisuutta työmaalla.
Myös suomalaisia yrityksiä oli töitä tekemässä. "Suomalaisten kanssa oli hyvä asioida. He tekivät hyvin sen, mitä olivat luvanneet", Peltonen sanoo.
Suomalainen ammattitaito on paperikoneen rakentamisessa kovassa kurssissa myös ulkomaisten silmissä. Hinta-laatusuhteen pitää tietysti olla kunnossa.
Paperikoneprojektit menevät Peltosen mukaan aina suurin piirtein saman kaavan mukaan, vaikka ihmiset muuttuvat. "Belgian projektin alussa ei ollut monta tuttua naamaa, mutta äkkiä ne tiimit muodostuvat."
Projektitehtäviin hakeutuu tietyntyyppisiä ihmisiä. "Stressihommaahan se on, pitkiä päiviä ja paljon työtä. Siinä on pakko sitoutua työhön joksikin aikaa", Peltonen sanoo.
Hänen mukaansa projekteihin on kuitenkin yleensä paljon halukkaita. "Aina kun projekti on alkamassa, puhelimet alkavat soida."
Projekti vaatii oikeaa asennetta
Projektitöissä on pakko pystyä työskentelemään toisten ihmisten kanssa, muuten homma ei onnistu. Työn tulos tulee projektitöissä äkkiä konkreettisesti näkyviin. Nuoria työntekijöitä pyritään Stora Ensolla kasvattamaan paperikoneprojekteihin mahdollisuuksien mukaan.
Peltosen mukaan ulkomaan komennuksiin on kuitenkin hiukan hankalaa saada lähtemään perheellisiä; lasten koulunkäynti ja muut asiat kun vaativat järjestelyjä. Käyttö- ja kunnossapitotehtävät ovat oleellinen väylä kouluttaa väkeä paperikoneiden käynnistysprojekteihin. Niiden kautta saa käsityksen asiasta.
Peltonen palaa nyt Stora Enson kunnossapitoyhtiön Fortekin tehtäviin. Työhuone on tulossa Ouluun. "Kolmen vuoden kokemus Belgiasta on vielä pahvilaatikoissa", Peltonen hymähtää.