Jät­ti­pa­to­ja tuskin Suo­mes­sa myyn­tiin

Ilotulitteiden kaupassa vuosi 2010 on vedenjakaja. Silloin astuu voimaan EU:n ilotulitusdirektiivi, joka yhtenäistää rakettikauppaa.

Ilotulitteiden kaupassa vuosi 2010 on vedenjakaja. Silloin astuu voimaan EU:n ilotulitusdirektiivi, joka yhtenäistää rakettikauppaa. Suomessa on viime vuodet saanut myydä räjähdysvoimaltaan varsin vaatimattomia ilotulitteita. Maksimimäärä räjähdysainetta on ollut 200 grammaa.

Uudet standardit sallisivat periaatteessa paljon isommat räjähteet -- esimerkiksi tavallisten patojen kohdalla kilon, joissakin tapauksissa jopa kolmen kilon räjähteet.

Jättipatoja tai isoja raketteja tuskin on silti Suomeen tulossa, sillä yksittäiset EU-maat voivat ottaa käyttöön maksimimääriä pienemmätkin ylärajat.

Kauppa- ja teollisuusministeriö alainen turvallisuustekniikan neuvottelukunta miettii parhaillaan, minkä kokoisia ja näköisiä ilotulitteita Suomessa saa vastaisuudessa markkinoida.

Neuvottelukuntaan kuuluva Turvatekniikan keskuksen (Tukes) yli-insinööri Harri Roudasmaa arvelee, ettei Suomen maakohtaiset säännöt tule juuri muuttumaan nykyisestä. Jokin osa sortimenttia voi muuttua vähän, mutta esimerkiksi tykinlaukauksen kaltaiset paukkupommit pysyvät jatkossakin Suomessa kiellettyinä.

Roudasmaan mukaan Suomi seuraa myös sitä, millaiset ilotulitemarkkinat naapurimaat Viro, Ruotsi ja Norja rakentavat itselleen.

Vastaisuudessa CE-merkinnän saanutta kiinalaisrakettia voi periaatteessa myydä missä tahansa EU-maassa.

Myös olosuhteiden valvonta pysyy Suomen omassa päätännässä. Myynti- ja varastointiluvat tarvitaan kuten tähänkin saakka, ja myymälähenkilökunnan pätevyysvaatimukset säilyvät ennallaan, Roudasmaa sanoo.

Ilmoita asiavirheestä