Suomalaisittain ylivoimaisessa tulossarjassa painiva Nokia jakaa selvästi allet puolet tuloksestaan osinkoina osakkeenomistajille. Sen sijaan esimerkiksi Kesko maksaa kaksi kertaa enemmän osinkoja kuin se onnistui kasaamaan viime vuodelta tulosta.
Osingon maksajien joukkoon ovat ilmoittautuneet myös tappiota tehneet Metso ja M-real. Myös heikohkoa tulosta tehneet metsäyhtiöt ovat luvanneet suhteellisen suuria osinkoja, vaikka muuten puheet alan ja yhtiöiden näkymistä ovat olleet varsin alavireisiä.
"Erityisesti sellaiset yhtiöt, joilla on vapaita omia pääomia kertynyt menneiden vuosien tulosten kautta ja joilla on paljon suomalaisia osakkeenomistajia, ovat maksaneet poikkeuksellisen isoja osinkoja", kuvailee professori Vesa Puttonen Helsingin kauppakorkeakoulusta.
Poikkeuksellinen osinkorieha selittyy suomalaisille osakkeenomistajille maksettavien osinkojen muuttumisella verollisiksi ensi vuonna.
Puttosen mukaan poikkeuksellisuutta voidaan verrata sekä menneisiin vuosiin että tulevaisuuteen, sillä tulevina vuosina tällaista osinkotasoa ole odotettavissa. Tavanomaisesta poikkeava jää tähän, sillä Puttosen mukaan jo Nokian esimerkki osoittaa, että nyt vain siirrytään yleismaailmalliseen käytäntöön. Jos yleismaailmallisuuden mallin hakee Yhdysvalloista, niin yhtiöt maksavat keskimäärin noin puolet tuloksestaan osinkoina.
"Ei Nokiaa kiinnosta se, maksetaanko osingoista veroja vai ei. Muualla maailmassa osingoista maksetaan veroa ja Nokia on pitkälti ulkomaalaisten omistama. Sen sijaan yritysverokanta ja tuloverot vaivaavat Nokiaa. Nyt yritysvero sitten laskee ja ylimpiä tuloveromarginaaleja lasketaan jossain vaiheessa. Tämä kiinnostaa Nokiaa ja näitä Nokian kaltaisia globaaleja yrityksiä on paljon", Puttonen muistuttaa.
Pohjois-Suomessa
maltti säilynyt
Tähän asti tuloksensa julkistaneista pohjoissuomalaisista pörssiyhtiöistä selkeästi anteliain on kempeleläinen PKC Group, joka jakaa tuloksestaan osinkoina ulos 90 prosenttia. Yhtiöllä olisi ollut varaa myös vieläkin anteliaampaan osinkoon, sillä kassan pohjalla oli reilusti vanhoja voittovaroja.
Kassan pohjat ovat muillakin firmoilla ahkerassa putsauksessa ja Puttosen mukaan tässä verotukseen liittyvässä poikkeuksellisessa tilanteessa osinkoja pitäisikin vertailla osakekohtaisen tuloksen sijasta omiin vapaisiin pääomiin.
Järkiperäisyys
kaukana
Joissakin yhtiöissä tulevien muutosten ei anneta ohjata osinkopolitiikkaa. Esimerkiksi Technopolis on ilmoittanut jakavansa omistajille osinkoja kaksi kolmasosaa nettotuloksesta, mikä toteutuu varsin hyvin myös tänä keväänä.
Samanlaisen tavoitteen on ilmoittanut myös keskiviikkona viime vuoden tuloksensa ja osinkopäätöksensä julkistava Incap, joka on aikaisemmin kertonut osinkopäämääränsä olevan noin 30 prosenttia tuloksesta.
Vesa Puttosen mukaan osakesijoittajien intohimoinen suhtautuminen verottomiin osinkoihin on kummallista jo senkin suhteen, että osakas saa tuottoa omistukselleen paitsi osingoista myös osakkeen myyntivoittoihin.
"Tuntuu jopa siltä, etteivät ihmiset ymmärrä, että osakkeen hinta tippuu, kun osinko irtoaa."
Puttosen mukaan osinkoihin liittyy muutenkin paljon sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä terveen järjen kanssa.
"Ihmismieli on sellainen, että osingot koetaan vapaasti tuhlattavissa oleviksi rahoiksi aivan kuin veronpalautukset. Jos ihminen haluaa veronpalautukset, niin hänhän voi itse maksaa enemmän veroja, koska on kiva yllätys saada veronpalautuksia. Tämän takia osa ihmisistä maksaa veroja jatkossakin enemmän kuin tarvitsee ja osa haluaa osinkoja, vaikka osingot tulevat yrityksen kassasta eivätkä mistään tyhjästä. Täytyy vain toivoa, etteivät ihmiset luulottele, että jatkossa pysytään samalla tasolla kuin tänä keväänä", Puttonen huomauttaa.