Jät­ti­opis­toa syn­ny­te­tään Yli­vies­kaan

Kolmen kansalaisopiston hynttyitä ollaan lyömässä yhteen Oulun läänin eteläosassa. Oulas-opiston rehtorin tehtävät lokakuussa vastaanottava Vesa Liukko Järvenpäästä saa ensitöikseen selvittää mahdollisuudet yhdistää Ylivieskan ja Kalajoen kansalaisopistot sekä Oulas-opisto.

Kolmen kansalaisopiston hynttyitä ollaan lyömässä yhteen Oulun läänin eteläosassa. Oulas-opiston rehtorin tehtävät lokakuussa vastaanottava Vesa Liukko Järvenpäästä saa ensitöikseen selvittää mahdollisuudet yhdistää Ylivieskan ja Kalajoen kansalaisopistot sekä Oulas-opisto.

Liukolle ei ole luvassa simppeliä postia sydäntalven ratoksi, siksi kova vastarinta kentältä on odotettavissa. Vuoden sisällä eläkkeelle jäävä Ylivieskan kansalaisopiston rehtori Maija Liisa Humaljoki ilmoittaa heti kättelyssä, ettei hän kannata hanketta.

Humaljoella on selkeä käsitys, mihin yhdistäminen johtaa. "Me annamme opetusta 79 paikassa. Yhdistämisen seurauksena se tuplaantuisi. Se ei olisi enää hallittavissa. Pelkään, että käytännön syistä toiminta keskittyisi keskuksiin ja laitamat unohtuisivat, sivukylät jäisivät paitsi", hän arvioi.

Oulaisten kaupunginjohtaja Asko Ojamäki ampuu lennosta Humaljoen väitteet. "Ei missään tapauksessa ole tarkoitus, että niitä vähäisiä palveluita, joita kylille vielä tuotetaan, vähennettäisiin. Yhdistämällä voimavarat saisimme vakinaisia opettajia nykyistä enemmän."



Ylivieska pärjää omillaan


Ylivieskan näkökulmasta yhdistämistä ei tarvita. Kolmen kunnan - Ylivieska, Sievi ja Alavieska - alueella toimiva opisto on keskikokoinen oppilaitos ja jo yksinään toimintakykyinen. Tilanne Oulaisten ja Kalajoen näkövinkkelistä on toinen.

Oulas-opisto, joka niin ikään luetaan keskikokoisten kansalaisopistojen kastiin, on joka tapauksessa hajoamassa. Siihen kuuluvat Oulaisten lisäksi, Merijärvi, Pyhäjoki ja Vihanti. Pyhäjoki hankkii opistopalvelut Raahesta ensi vuodenvaihteesta alkaen.

Vihanti niin ikään kuikuilee ympärilleen ja saattaa tehdä pyhäjoet. Oulaisten kaupunginjohtaja pukee hajoamisen muotoon: "On liikehdintää seutukuntakohtaisten kansalaisopistojen suuntaan."

Kalajoella suuropistoa odotetaan kuin pelastajaa. Oma pieni kansalaisopisto on ollut tuulen vietävänä. Vakituista rehtoria ei ole ollut vuosiin.

"On selvää, että kun ei ole päätoimista väkeä, opisto ei voi toimia hyvin", myöntää kansalaisopiston toiminnasta vastaava sivistystoimenjohtaja Helvi Rautiainen.

"Toivon, että pääsemme isompaan. Ja olen valmis kannattamaan sitä, jos se ei tule kalliiksi. Raha on tärkeä tekijä, joka vaikuttaa tällaisissa asioissa. Edullistahan sen pitäisi edelleen olla, niin kuin Kalajoella aina", Rautiainen tokaisee.



Kukaan ei halua menettää


Asko Ojamäen mielestä nyt on otollinen aika tehdä selvitys. Hän myöntää jo selvittelyn tässä vaiheessa törmätyn siihen tosiasiaan, että "olemassa olevat asemat ovat rakkaita kaikille. Kukaan ei haluaisi menettää mitään".

Maija-Liisa Humaloja ymmärtää Oulaisten tuskan. "Jos Oulas-opistoon jäävät vain Oulainen ja Merijärvi, siitä tulee liian pieni. Mutta meidän kannaltamme suuropisto ei olisi toimintakykyinen."

Säästöstä kukaan ei puhu mitään. "Säästöä ei tule, jos yhdistyminen tehdään kunnolla ja kaikille taataan toimintaedellytykset. Joku voi löytää synergiaetua, minä en, koska tiedän, mitä tämä arjen pyöritys on", Humaloja sanoo.

Ilmoita asiavirheestä