Kajaani Ei ole yleistä, että virkamies joutuu korvaamaan vahinkoja, joita hänen tekemisensä tai tekemättä jättämisensä on aiheuttanut työnantajalle, esimerkiksi kunnalle, Kuntaliiton lakiasiain päällikkö Kari Prättälä kertoo.
Korvausvaatimuksia on muutama vuodessa. Ne liittyvät yleensä EU-tukiin tai vastaaviin, eli viranhaltija on jostakin syystä laiminlyönyt rahan hakemisen. Ennen, kun maan sisäisiä valtionapuja piti hakea määräajassa, korvaustapauksia sattui useammin. Nyt ne ovat laskennallisia ja tulevat kuntiin lähestulkoon automaattisesti.
"Usein korvaustapauksiin liittyy paljon vaihdoksia viranhoidossa, on sijaisia ja sijaisen sijaisia. Saattaa löytyä selityksiä, jotka tekevät laiminlyönnin ymmärrettävämmäksi. Teon tahallisuusastekin pitää tutkia", Prättälä sanoo.
Suomussalmella kunnan viranhaltija velvoitettiin maksamaan kunnalle saamatta jäänyt EU-tuki. Tapaus sattui runsaat kolme vuotta sitten tuen hakemisesta vastuullisen viranhaltijan loman aikana. EU-rahaa olisi pitänyt hakea juuri silloin, mutta asiaa ei hoitanut kukaan.
Viranhaltija ja kunta sopivat myöhemmin, että viranhaltija korvaa vahingon. Maksettavaksi tuli yli 400 000 markkaa (yli 67 000 euroa). Viranhaltija on ollut työkyvyttömyyden takia sairauslomalla puolitoista vuotta ja työkyvyttömyys jatkuu edelleen.