Ydinvoimala on kooltaan niin massiivinen hanke, että se näkyy laajasti sijoituspaikkakunnan arjessa. Pyhäjoki ei muutu hetkessä, mutta lähivuosien aikana varmasti.
Urakointi alkaa tieyhteyksien luonnista. Varsinaiseen rakennusvaiheeseen päästäneen tämän vuosikymmenen puolivälissä. Nyt hiljaisella merenrannalla työtä tekee silloin enimmillään 3?000--4?000 ihmistä, siis enemmän kuin Pyhäjoella on nyt asukkaita.
Pyhäjoen kunnallekin voimalan tulo on monessa mielessä valtava ponnistus. On toivottava, että valtiovalta tulee kuntaa vastaan niissä investoinneissa, jotka ovat edessä esimerkiksi teiden, asuntojen ja muiden palveluiden rakentamisessa.
Henkistäkin muutosalttiutta paikkakunnalla tarvitaan. Iso osa rakentajista on ulkomailta. Heistä tulee useaksi vuodeksi kunnan palveluiden käyttäjiä. Kielet, kulttuurit ja uskonnot kohtaavat.
Tämä vaatii jousto- ja sietokykyä sekä tulijoilta että paikkakuntalaisilta.
Takuuvarmasti ydinvoimalahankkeesta hyötyvät suuresti myös Raahe ja Oulu. Raahessa on valmiiksi tarjolla niitä palveluita, joita Pyhäjoella ei ole. Nyt monet työpöydän laatikoissa pidetyt hahmotelmat voidaan kaupungissa nostaa esiin.
Myös Oulun seudulle on luvassa vähintään kymmeniä, ehkä kolminumeroinen määrä uusia työpaikkoja. Oulun lentoasemasta tulee solmukohta, jonka kautta jopa tuhannet ulkomailta saapuvat työntekijät tulevat maahan jä lähtevät täältä.
Sitä on syytä toivoa, että mahdollisimman suuri osa voimalan rakentamis- ja käyttövaiheen työvoimasta olisi kotimaasta. Valmistautumisaikaa vaativan hankkeen tarjoamiin töihin on esimerkiksi rakennusalan yrityksillä nyt muutama vuosi.