Tormets Oy:n toimitusjohtaja Matti Kurttio katselee, kun Jani Salonen näpyttelee tietokoneeseen käskyjä aarporalle. Sadan neliön tilan vievä jyty laite jyrsii lastuja isoistakin kappaleista. Korkeamman asteen teknologiaa edustava työstökone on kallis vekotin, jonka hankintapäätös tehtiin reilu vuosi sitten aivan toisessa ajassa ja suhdanteessa.
"Silloin oli töitä yli kylkien. Tänään sitä ei hankittaisi, mutta työstettävää tälle on silti löytynyt hyvin", Kurttio kertoo.
Sata kunta henkilöä työllistävä Tormets on alueen suurimpia suurteollisuuden alihankkijoita. Se on erikoistunut raskaan teollisuuden kunnossapitoon. Outokummun Röyttän tehtaat ovat noin 40 prosenttia sen liikevaihdosta, samoin Storan Enson tehtaat. Kun isoilla menee hyvin, silläkin kulkee kovaa. Viime vuosikymmenen lama ei purrut hovihankkijaan, sillä Outokumpu investoi koko ajan; Tormetskin oli silloin vahvalla kasvu-uralla.
"Vuosi sitten syyskuussa tuntui siltä, että ulkomailta on pakko alkaa tuoda työvoimaa. Lokakuussa tilauskannat alkoivat romahtaa. Pelkään pahoin, että tällä toimialalla tulee uudelleenjärjestelyjä", Kurttio ennakoi.
Liikevaihdosta
suli vajaa puolet
Nyt Röyttän tehtailla ajetaan puolitehoilla ja metsäteollisuudellakin on tikkuja sormissa. Tormetsin viime vuoden 11,2 miljoonan euron liikevaihdosta sulaa tänä vuonna jopa viitisen miljoonaa. Ruotsin koneistustoimitukset ovat kadonneet kokonaan kruunun kurssin myötä: ruotsalainen firma on nyt toiselle ruotsalaiselle yritykselle edullisempi toimittaja. Ne toivat liikevaihtoon kymmenyksen siivun. Yrityksen piti juhlia tänä vuonna 40-vuotista taivaltaan näyttävästi, mutta juhlatunnelmaa viritellään nyt vain henkilöstön piirissä.
Työpula on pakottanut lomautuksiin. Vain puolet porukasta oli töissä helmikuusta toukokuuhun. Nyt lomautettuja on enää kourallinen ja tilauskantaa on vuodenvaihteeseen asti, kiitos Outokummun yhden linjan modernisoinnin. Kurttion mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun yrityksen konepajoista on jouduttu lomauttamaan väkeä.
"Mutta uskon, että meillä pohja on katsottu", Kurttio näkee. Uskoa lisää yrityksen pitkä historia, hyvien aikojen kohtalaiset tulokset ja vahva maine asiakaskunnassa.
Teknologiateollisuus ry:n asiantuntija Tuula Sivonenkin katsoo, että Tormetsilla on tosi hyvä tilanne. Kaikilla ei näin ole. Syksy ja talvi ennakoivat alan pohjoissuomalaiseen teollisuuteenkin lisää sopeuttamistoimia. Lappujakin jouduttaneen joissakin pajoissa panemaan luukulle.
Lappi on heikommalla
kuin Pohjois-Pohjanmaa
Pohjoisen teknologiateollisuus on notkahtanut keskimäärin samaan tapaan kuin maan teknologiateollisuus yleensä. Lapissa liikevaihto on kuitenkin sukeltanut yli 60 prosenttia, kun Pohjois-Pohjanmaalla kehno konjunktuuri on niistänyt siitä viidenneksen. Lapin luvut kertovat Outokummun ja metallien maailmanmarkkinahintojen vahvasta asemasta. Pohjois-Pohjanmaalla kirjo on laajempi, ja maakuntakin on teknologiateollisuudessa neljänneksi suurin TE-keskusalueittain.
Vaikka edessä on vaikea syksy, Sivonenkin arvioi, että aallonpohja on jo saavutettu. Odotukset ovat kääntyneet parempaan, mutta vielä ei olla positiivisen kasvun tiellä. Kunnon merkkejä käänteestä ei näy edes vuonna 2010. Kone- ja metallituoteteollisuudella, johon myös Tormets lukeutuu, on ollut viime vuosina vauhti päällä. "Erityisesti se pysähtyi kuin seinään huipun jälkeen."
Loppukeväästä teknologiateollisuusyritykset viestittivät lisääntyneistä tarjouspyynnöistä. "Se ei välttämättä ole synnyttänyt kauppoja. Toisaalta Tekesin rahoitusanomukset lisääntyivät yli 40 prosenttia alkuvuoden aikana", Sivonen kertoo ja huomauttaa, että nyt hiljaisen kauden aikana yritysten kannattaisi panna panoksia koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön.
Kurttio on samaa mieltä. "Nyt on oiva tilaisuus kehittämiseen".