Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys on huolissaan siitä, että jätteiden polttaminen on tullut kunnille niin kannattavaksi, että jätteiden kierrätys ja uusiokäyttö voi käydä vähemmän mielekkäämmäksi. Ruotsiin laivataan myös jätteitä poltettavaksi muista maista.
-- Jätteiden käsittelyn tulisi toimia niin, että se tukisi kierrätystä ja uusiokäyttöä ja vasta viime vaiheessa jätteet poltettaisiin, Ruotsin luonnonsuojeluyhdistyksen pääsihteeri Svante Axelsson kertoo.
-- Jätteiden polttaminen on käynyt kuitenkin niin kannattavaksi, että kunnat rakentavat uusia ja yhä suurempia jätteenpolttolaitoksia. Sähkön ja energian hinnan nousun myötä jätteiden polttaminen on tullut jopa liian kannattavaksi, Axelsson lisää ja kertoo, että Ruotsiin tuodaan jo nyt lähinnä teollisuusjätettä poltettavaksi muun muassa Norjasta ja Tanskasta.
-- Jätteitä tuodaan Ruotsin poltettavaksi, koska meidän laitoksillamme on Luonnonsuojeluviraston mukaan jopa ylikapasiteettia. Olemmekin jo pitkään esittäneet yleistä jätteiden polttoveroa, joka kannustaisi jätteissä olevien materiaalien kierrätystä ja uusiokäyttöä, Axelsson jatkaa.
Valtiovalta on ainakin osittain kuullut luonnonsuojeluväen arvostelun ja talvella hallitus esitti jätteidenpolttoveroa, jonka valtiopäivät hyväksyivät kesäkuun alussa. Maksu astuu voimaan heinäkuun alusta ja tänä vuonna veroa arvioidaan kertyvän 260 miljoonaa kruunua (27 miljoonaa euroa).
-- Vero koskee vain kotitalousjätteitä ja sen tarkoituksena on vähentää fossiilisten kuten muovijätteiden määrää, selvittää osastopäällikkö Nils Lundkvist Tukholman jätehuollosta.
Ruotsin jätteiden käsittelyteollisuus ei ole verosta innoissaan ja pitää sitä täysin turhana -- se katsoo, että vero nostaa vain kotitalouksien jätemaksuja.