Jätteiden vienti ja tuonti kasvaa tasaisella vauhdilla. Varsinkin jätteiden vienti Suomesta ulkomaille on lisääntynyt viime vuosina. Valtaosa kuljetetusta jätteestä käsitellään ja hyödynnetään uudelleen. Viime vuonna Suomesta vietiin ulkomaille noin 86 000 tonnia valvottavaa jätettä, joka on lähinnä ongelmajätettä. Toissa vuonna sitä vietiin 81 000 tonnia.
-- Jätteiden tuonti ja vienti kasvaa, koska raaka-aineiden hyödyntämistä pitää lisätä. Jätteillä käydään kauppaa, sanoo ylitarkastaja Kaija Rainio Suomen ympäristökeskuksesta.
Ulkomaille hyödynnettäväksi kuskataan esimerkiksi lyijyakkuja sekä rauta- ja terästeollisuuden suodatinpölyä. Jätteiden kansainvälisiin siirtoihin vaadittava lupa heltiää Suomen ympäristökeskuksesta. Lupia myönnetään eri yrityksille vuosittain reilut sata, ja näillä luvilla siirtoja kulkee rajan yli reilut 3 500.
Vientiä lähimaihin
EU:n säännösten mukaan suurin osa jätteestä pitäisi pystyä käsittelemään kussakin jäsenmaassa. Rainion mukaan kaikkialle ei ole kuitenkaan taloudellisesti järkevää rakentaa erilaisten ongelmajätteiden käsittelylaitoksia.
Suomesta viedään eniten ongelmajätettä Ruotsiin ja Saksaan. Kuljetuskustannusten vuoksi moni yritys kuskaa jätteet mahdollisimman lähelle.
-- Saksassa on paljon sellaista jätteenkäsittelyä ja tekniikkaa, jota Suomessa ei ole, Rainio kertoo. Jätteiden tuonnista puolestaan suurin osa on metalliromua. Sitä tuovat yritykset jatkojalostavat ja puhdistavat romun, jotta sitä voidaan hyödyntää uudelleen.
Suomeen kuskataan myös esimerkiksi jäteöljyä ja liuottimia lähinnä Irlannista ja Norjasta. Näissä maissa ei ole omaa ongelmajätteen polttolaitosta.
Metallit kiertävät hyvin
Kierrätyspalveluyritys Kuusakoski vie muun muassa värimetalleja ja kaapeleita uudelleen kierrätettäviksi Ruotsiin, Saksaan, Keski-Eurooppaan ja Kauko-itään.
-- Materiaali käsitellään erityyppisillä menetelmillä sellaiseen muotoon, että se sopii raaka-aineeksi uudelleen kierrätettäviin materiaaleihin. Metallit kiertävät todella hyvin, ja se johtuu osittain siitä, että niiden arvo on niin korkea, sanoo tuotejohtaja Ola Eklund.
Eklundin mukaan esimerkiksi kaapelin vienti on kannattavaa, koska Kaukoidässä kaapelista pystytään erottelemaan ja hyödyntämään sekä metalli että muovi.
Ongelma- ja teollisuusjätteitä käsittelevä sekä hyödyntävä Ekokem sen sijaan tuo ja vie jätteitä vain vähän. Valtaosa yrityksen käsittelemistä jätteistä on syntynyt Suomessa.
Yhtiö vie ulkomaille vain sellaista jätettä, jonka käsittely ei ole Suomessa kannattavaa. Esimerkiksi autojen akut Ekokem vie Ruotsiin ja kännyköiden akut Keski-Eurooppaan. Lisäksi Ekokem kuskaa ulkomaille hyötykäyttöön omassa savukaasunpuhdistuksessaan syntynyttä hienoa jauhetta eli niin kutsuttua lentotuhkaa.
-- Kuljetuskustannukset ovat kohtalainen kynnys viennille ja tuonnille. Vain käsittelyhinnaltaan tai uusiokäyttöarvoltaan kalleimmat jätteet kestävät sen, sanoo Ekokemin toimitusjohtaja Esa Tommila.