Lajittelun ja kierrätyksen tarve kotitalouksissa ei vähene, vaikka yhä suurempi osa kotona syntyvistä jätteistä pystytään tulevaisuudessa polttamaan energiaksi ja lämmöksi.
- Jos esimerkiksi biojäte poltetaan, samalla menetetään kaikki sen sisältämät ravinteet. Esimerkiksi fosforista alkaa olla pula maailmanlaajuisesti, ja fosfori ja muun muassa typpi saadaan käyttöön ainoastaan kierrättämällä biojäte materiaalina, kertoo erityisasiantuntija Sari Kemppainen Helsingin seudun ympäristöpalveluista.
Erilaisissa biojätelaitoksissa biohajoavasta orgaanisesta jätteestä voidaan valmistaa esimerkiksi multaa ja sähköä.
Lasin, metallin ja paperin kierrätyksessä taas säästetään energiaa verrattuna siihen, että tuotteet valmistettaisiin alusta lähtien uudelleen.
Suomalaisten kotitalouksien jätteistä noin puolet kerätään lajiteltuna kierrätykseen. Valtaosa siitä palautuu teollisuudelle uusien tuotteiden raaka-aineiksi.
- Se, että kuluttaja lajittelee kotonaan syntyvät jätteet, on edellytys sille, että ne voidaan viedä kierrätettäväksi, Kemppainen painottaa.
Jätelaki määrää, että ensisijaisesti on vältettävä jätteen syntymistä. Jos jätettä kuitenkin syntyy, se on pyrittävä ottamaan uudelleen käyttöön sellaisenaan tai korjattuna. Jollei se onnistu, jäte on käytettävä kierrätysmateriaalina. Vasta tämän jälkeen keinona on jätteen hyödyntäminen energiana.
Kaatopaikalle jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti muuten mahdollista.
Vuoden 2016 alusta lähtien polttokelpoista jätettä ei saa enää viedä kaatopaikoille. Jätevoimaloiden kapasiteetti onkin kasvanut voimakkaasti viime vuosina.