Jätteenkäsittely Oulussa on kehittynyt harppauksin kymmenen viime vuoden aikana (Kaleva 7.8.). Taustalla on Ruskon jäteaseman määrätietoinen kehittäminen samaan aikaan tiukentuneiden vaatimusten kanssa. Vielä muutama vuosi sitten pelättiin, että Ruskon kaatopaikka kävisi ahtaaksi oululaisten jätemäärille. Lisäksi lokit lentelivät päivittäin jätekasoihin aterioimaan, ja välillä tuli valituksia kaatopaikan suunnalta pelmahtavista hajuista.
Moni asia on muuttunut. Jätekeskuksen palvelu yllättää harvakseltaan jäteasemalla vierailevat kaupunkilaiset, jotka kuljettavat nurkkiin kertyneitä romuja tai puutarhajätettä kaatopaikalle. Oivapisteeseen voi jättää maksutta kierrätyskelpoisen materiaalin ennen kuin siirtyy maksulliselle lajitteluareenalle. Puutarhajätteen voi kampanjasesonkien aikana viedä maksutta sille varatulle alueelle.
Pitkälle menevä lajittelu, kierrätys, jätteenpoltto ja mädätys ovat vähentäneet kaatopaikalle loppusijoitettavan, penkkaan menevän jätteen määrän murto-osaan siitä, mitä se oli vielä kymmenen vuotta sitten.
Vaikka Oulu on jätteenkäsittelyssä oman polttolaitoksen eli ekovoimalan ansiosta Suomen kärkipäätä, EU:n tavoitteet patistavat jätteen entistä parempaan hyötykäyttöön. Ruskon jätekeskuksen toimintaa on tarkoitus tehostaa edelleen, kun polttoon menevää sekajätettä aiotaan ryhtyä lajittelemaan. Suunnitteilla on uusi kiertotaloustehdas, jossa kotitalouksien pussijätteet lajitellaan uudestaan.
Tämä ei tarkoita sitä, että kotitaloudet voisivat lyödä laimin lajittelua. Kotitalouksien huolettomasta asenteesta kertoo paljon se, että sielläkin, missä biojätteen keruu on järjestetty, polttoon menevän sekajätteen joukossa on jopa kolmannes biojätettä. Kun ylijäämää ei saa kaataa viemäriin, tähteet lautaselta ja kattilasta kipataan sekajätteen joukkoon.
Ruoantähteiden säilyttäminen keittiössä koetaan usein ongelmaksi. Kotitalousbiojätteen kanssa pitäisi kuitenkin jaksaa nähdä hieman vaivaa ja kerätä tähteet päivittäin vaikkapa kannelliseen astiaan ennen tyhjennystä biojäteastiaan. Samalla saisi hyödyllistä tietoa ruokahävikin pienentämisestä.
Omakotiasukkaat puolestaan voisivat hankkia muutaman naapurin kanssa yhteisen biojäteastian sekajäteastioiden viereen, elleivät kompostoi itse.
Ruoantähteitä, paperia, kartonkia ja muovia poltetaan turhaan jätteenpolttolaitoksissa, kun niille olisi parempaakin käyttöä. Muovin kierrätys on kuitenkin hankalaa, jos lähialueen kaupan pihasta puuttuu muovinkeräysastia.
Oulun jätehuollon kehittämispäällikkö Jari Kangasniemi kiinnitti maanantain Kalevassa huomiota olennaiseen asiaan. Jätteenkäsittelystä annettavien määräysten lisäksi huomiota pitäisi kiinnittää siihen, että valmistavassa tuotannossa käytettäisiin vain sellaisia materiaaleja, joita voidaan kierrättää tai käyttää uudelleen.
Vaikka täydelliseen kiertotalouteen ei aivan heti päästäisi, siihen suuntaan on kuitenkin mentävä.