Ympäristöhuoltoon erikoistunut Lassila & Tikanoja Oy aikoo keskittää ensi vuoden aikana kaiken toimintansa Ruskon entiseen konttitehtaaseen perustettavan jätteiden kierrätysterminaalin yhteyteen.
Noin 10 miljoonan euron arvoisen investoinnin ympäristövaikutusten arviointiohjelma on juuri valmistunut ja se tulee ensi viikolla yleisön nähtäville. Loppuvuodesta on lausuntojen ja viranomaiskäsittelyn aika. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, ensi vuoden aikana ovat luvassa lopulliset päätökset, rakentaminen ja käynnistys.
"Tämän tyyppistä jätteiden kierrätyslaitosta ei ole missään muualla Suomessa. Laitoksessa on tarkoitus prosessoida kaikki jakeet teollisesti ja yhdessä paikassa", kertoo Lassila & Tikanojan Pohjois-Suomen aluejohtaja Kauko Kukkonen.
Kukkosen "jakeet" ovat jätteen lajittelussa syntyviä erilaisia osasia eli takaisin kiertoon raaka-aineeksi hyödynnettäviä hyötyjätteitä, energiajätteitä ja kaatopaikalle päätyvää hyödyntämätöntä jätettä.
Yhtiön investointiponnisteluja tukevat valtakunnalliset ja alueelliset jätehuoltosuunnitelmat, jotka edellyttävät yhdyskuntajätteen hyödyntämisasteen nostamisesta nykyisestä noin 45 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2005 mennessä.
Ensin kierrätetään,
loput poltetaan
Ruskonselän alueella sijaitsevan laitoksen tarkoituksena on ottaa vastaan jätteet, esilajitella ne ja siirtää murskaukseen ja seulontaan.
Kierrätysterminaalissa sekä koneellisesti että ihmisvoimin tapahtuvan jatkokäsittelyn avulla pyritään siihen, että jätteestä saataisiin mahdollisimman tarkkaan eroteltua ne ainekset, jotka voidaan kierrättää tai hyödyntää energiantuotannossa kierrätyspolttoaineena.
Kukkonen painottaa uuden terminaalin visiossa ensisijaisesti kierrätystä ja vasta kakkosvaihtoehtona polttoa.
"Meidän tavoitteenamme on kerätä ensin materiaalia ja sitten vasta kierrätyspolttoainetta,kun muut keskittyvät ehkä polttoon ja investoivat siihen", Kukkonen sanoo ja viittaa oululaisiinkin suunnitelmiin jätteenpolttolaitoksen perustamisesta.
Kukkonen ei tyrmää ajatusta polttolaitoksesta, mutta hän muistuttaa, että asioissa kannattaa edetä harkiten ja maltilla.
"Polttolaitosten investoinnit ovat moninkertaiset lajittelulaitokseen verrattuna. Jos pääsemme 70 prosentin hyödyntämisasteelle, niin onko lopulle 30 prosentille varaa edes rakentaa tällaista polttolaitosta, koska kuluttaja loppujen lopuksi maksaa tällaiset investoinnit", Kukkonen muistuttaa.
Ruskon kierrätysterminaalin ympäristövaikutuksen arviointiohjelman laatinut dosentti Joonas Hokkanen pitää arviointityötä suhteellisen selkeänä, koska kyse ei ole jätteiden loppusijoituksesta.
"Arvioinnissa joudutaan kiinnittämään huomiota muun muassa maaperä- sekä pinta- ja pohjavesivaikutuksiin, meluun, pölyyn ja muihin ilmapäästöihin, maankäyttö- ja maisemavaikutuksiin sekä liikenteestä aiheutuviin vaikutuksiin", Hokkanen luettelee.
Koska terminaali sijaitsee Ruskonselän kaupunginosassa suhteellisen kaukana asutuksesta ja keskellä muita samantyyppisiä toimintoja, ei Hokkasen mukaan laitoksen ja ympäristön välillä pitäisi olla suurta ristiriitaa.
Kauko Kukkosen mukaan laitoksen suurimmat haasteet tulevat olemaan siinä, että terminaaliin saadaan koottua riittävästi jo esilajiteltua jätettä ja lajittelussa erotettaville raaka-aineille riittää myös ottajia.
"Jotta laitos voisi toimia taloudellisesti, sen pitäisi saada runsaat määrät jo syntypaikalla hyvin lajiteltua materiaalia. Vuotuinen 100 000 tonnin kapasiteetti on niin suuri, että tulemme kuljettamaan jätettä Ruskoon noin 100 kilometrin säteeltä. Lisäksi meidän haasteena on kehittää kierrätyksestä ja hyötykäyttömateriaalien tuottamisesta teollista toimintaa", sanoo aluejohtaja Kauko Kukkonen.