Puolivälinkankaan suuralueella ei haluta asua jätteenpolttolaitoksen varjossa. Paulaharjun koululla torstai-iltana järjestetyssä keskustelutilaisuudessa eivät asukkaat - toisin kuin viikko sitten Myllyojalla - käyttäneet yhtä ainoaa puoltavaa puheenvuoroa jätteenpolttolaitoksen sijoittamisesta Kemiralle.
Paikalla oli noin sata Iskon, Puolivälinkankaan, Pyykösjärven, Takalaanilan ja Välivainion asukasta. Itse laitosta vastaan heistä oli harva, mutta sen sijoituspaikka ei yleisön mielestä saa olla Kemira vaan Rusko tai mieluummin joku vielä kaukaisempi paikka.
Paikalle olleiden alustajien todisteita turvallisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä ei uskottu, vaan päin vastoin ihmeteltiin, miksei Ruskosta voi vetää putkia Kemiralle ja saada näin höyry Kemiran käyttöön samalla lailla kuin Kemiran tontilla. Tätä ihmettelivät muun muassa Mikko Kuusela ja Markku Sorvisto.
"Liian kallista, varsinkin kun yhtiön matkaan lähtijöiden määrä näyttää supistuvan", kommentoi Oulun energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela. Kemiran tontilla laitteet ja jäähdytysjärjestelmät olisivat jo valmiina.
Erja Korhonen sai tästä aiheen kysyä, mitä tapahtuu sitten, jos polttolaitoksen tarvitsemasta jätteestä alkaa olla pula: heilahtaako kattilaan sellaistakin jätettä, jota voitaisiin käyttää muuten?
Oulun ympäristöjohtaja Pekka Vuononvirta vakuutti lajittelun yhä säilyvän jätehuollon perustana. "Parhaillaan valmisteltavassa kaupungin jätestrategiassa lähdetään siitä, että jätteet lajitellaan vielä paremmin kuin aikaisemmin."
Hannu Karvonen halusi tietää, miltä jätteenpolttolaitos haisee, maistuu ja kuulostaa. "Ei se haise", tiesi Oulun jätehuollon johtaja Markku Illikainen. Yhden tupakan karsinogeenit ovat Illikaisen arvion mukaan lähialueen asukkaille haitallisempia kuin jätteenpolttolaitokselta hengitykseen joutuvat myrkyt.