Pohjois-Suomea palvelevan jätteenpolttolaitoksen paikaksi halutaan valita Kemiran tehdasalue Oulussa. Vaihtoehtoisena paikkana laskelmissa on ollut Ruskon jätteenkäsittelyalue, mutta taloudellistekniset syyt painavat Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkelan mielestä selvästi Kemiran puolelle ratkaisussa.
Oulun energialautakunta teki kaupunginhallitukselle keskiviikkona esityksen, että Oulun Energia saisi hakea energian hyötykäyttöön perustavalle jätteenpolttolaitokselle ympäristölupaa. Polttotekniikaksi lautakunta esittää arinakattilatekniikkaa ja laitoksen sijoittamista Kemira Chemicals Oy:n teollisuusalueelle.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on suosittanut paikaksi Ruskoa, mutta on todennut myös Kemiran soveliaaksi jätteenpolttolaitokselle.
Energialautakunnan puheenjohtaja Pekka Heikkilä (kesk.) näkee tilanteen niin, että kaupunginhallitus antaa suostumuksen ympäristöluvan hakuun ja varsinaiset investointipäätökset tehdään sitten luvan tultua kaupunginvaltuustossa. Ympäristölupaa odoteltaisiin ensi kesäksi. Jos lupaa päätetään hakea, laitoksen suunnittelu jatkuu toisaalla niin, että jätteenpolttolaitos olisi toiminnassa loppuvuodesta 2006.
13 rekkakuormaa
Jätteenpolttolaitoksen yhteydessä on keskusteltu laitoksen liikennemääristä, sillä Ouluun tuotaisiin jätettä poltettavaksi Oulun ja Lapin läänin yli 40 kunnasta. Oulun Energian tuotannosta vastaava johtaja Jukka Salovaara on laskenut, että jäteralli maakunnasta Ouluun olisi päivittäin kello 6-22 välisenä aikana 13 rekkakuormallista. Vastaavasti turverekkojen määrä liikenteessä vähenisi, kun Oulun Energian tuotannosta osa hoituisi uudessa polttolaitoksessa.
Salovaaran mukaan Ruskon ja Kemiran alueiden kesken ei ole suuria eroja liikennemäärissä. Liikennettä aiheuttaa Oulun kaupunkiseudun sisäinen jätehuollon liikenne eli keräilyautot, arinapoltossa syntyvän tuhkan kuljetukset sekä rekat. Kemira-vaihtoehdossa liikkuvien ajoneuvojen kokonaismäärä on laskettu 126 autoksi, kun Ruskon ratkaisussa päästäisiin 98-118 auton liikkumisella Oulun kaupungin normaalissa katu- ja tieverkossa.
Kemiran alue on selvitysten mukaan kytkettävissä hyvin valtatieverkkoon pääportin kautta ja Ruskon jätteenkäsittelyalueeseen Raitotielle avattavien uusien yhteyksien kautta. Näin esimerkiksi Puolivälinkankaan suuntaan Ruskontielle ei tuli polttolaitoksesta jäteliikennettä lainkaan. Laitosta suunnitellaan 165 000 jätetonnin polttamiseen.
Kemira halvempi
Jätteenpolttolaitoksen hinnaksi arvioidaan karkeasti 90 miljoonaa euroa. Kemiran alueelle sijoitettuna kustannusten arvioidaan jäävän 6 miljoonaa euroa ruskoa pienemmiksi. Kustannusero johtuu siitä, että Kemiran teollisuusalue on aikoinaan rakennettu huomattavasti nykyistä suurempaan teolliseen tuotantoon.
Tehtaalta löytyvät valmiina voimalan tarvitsemat lauhdevesiputket, kaksi 110 voltin voimalinjaa muuntajineen. Kemira voisi hyödyntää omassa muurahaishappotuotannossaan jätteenpolttolaitokselta saatavaa höyryä ja voimala toimisi tehtaan voimalan ja sen kahden kattilan varana. Laitoksilla olisi mahdollisuus myös yhteiskäyttöön ja yhteiseen huoltoon. Kemiran alueella on jo Oulun Energian toimintaa muun muassa lämpöakku sekä kaukolämpöputkia.
Energialautakunnalle esitetyn laskelman mukaan Ruskosta saatava energia olisi korkeampien rakennuskulujen ja vähäisemmän yhteiskäytön takia asiakkaalle 6-8 prosenttia Kemiran alueelta saatavaa kalliimpaa.