Myllyojan koulun ruokasali pullisteli tiistai-iltana ääriään myöten täynnä. Väkeä oli kerääntynyt paikalla läheltä ja kaukaa kuulemaan Kemiralle kaavaillun jätteenpolttolaitoksen suunnitelmista. Yksikään aikaisempi asiaa koskenut kokous ei ole kerännyt tällaista yleisömäärää ja sen panivat ihmetellen merkille myös tilaisuuteen saapuneet alustajat.
Alustajiksi oli kutsuttu vakuuttava joukko hankkeen keskeisiä vaikuttajia. Heti alkuun he tasaiseen tahtiin ampuivat alas jätteenpolttolaitosta varjostaneita ilkeimpiä peikkoja: laitos ei lisäisi päästöjä vaan päinvastoin pienentäisi niitä, rekkarallin sijaan liikennemäärät laskisivat, mikään ei haise, kun mitään ei varastoida, eikä pölyäkään prosessissa mihinkään karkaa.
Yleisökeskustelun perusteella moni epäluulo haihtui, mutta kaikkia tiedot eivät vakuuttaneet. "Miksi Kemiralle keskelle asutusta? Miksei Ruskon eduista kerrota? Miten korvataan asuntojen arvon aleneminen? Onko varmaa, etteivät päästöt ole laadultaan vain entistä pahempia?"
Apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennanen vakuutti, että nyt haetaan kaupungin kokonaisedun kannalta parasta ratkaisua. "Ja voin kertoa, että pöydälläni on tukku myös Ruskon vaihtoehtoa vastustavia kannanottoja."
Ruskossa jätteenpoltolla saatava energia olisi huomattavasti vaikeammin hyödynnettävissä kuin Kemiralla, muistutti Oulun Energian johtaja Tapani Kurkela. "Jätteen hyötykäyttöhän tässä on tavoitteena."
Myllyojalla itsekin asuva Kurkela vakuutti, ettei hänelle ole tullut mieleenkään, että hänen asuntonsa arvo tulisi jätteenpolttolaitoksen takia laskemaan.
Oulun kaupungin ympäristöjohtaja Pekka Vuonovirta kertoi, ettei selvityksissä ole todettu ihmisten terveyden kannalta mitään eroa sillä, onko laitos Ruskossa vai Kemiralla. Jos laitos viedään Kemiralle päästöt itse asiassa pienenisivät, kun Kemira voisi korvata toisen turvekattilansa jätteenpoltolla syntyvällä energialla.
Samaa korosti myös Kemiran tehtaanjohtaja Juha Kangastalo. "Turpeen poltosta syntyy huomattavasti enemmän rikkidioksidia kuin jätteenpoltosta. Rajat ovat paljon tiukemmat."
Turpeen käytön vähenemiseen perustuvat myös laskelmat liikennemäärien pienenemisestä.
Hintassa asuva Onni Haataja kertoi vuosien varrella tottuneensa siihen, että aina, kun jotain ikävää on tapahtunut Kemiran aitojen sisäpuolella, se on tiennyt ikävyyksiä myös alueen asukkaille. "Niinhän vuosikymmeniä sittenkin puhuttiin, ettei mitään vaaraa pitäisi oleman."
Kemiran tehtaanjohtaja Kangastalo korosti, että tällä hetkellä tekninen tietämys on aivan toisella tasolla kuin 50 vuotta sitten.
Haukiputaalainen Kauko Tukeva piti jätteenpolttolaitosta hyvänä asiana ja ratkaisevana tulevaisuuden investointina. Hän harmitteli, että jätteenpolttolaitos jo pelkkänä sanana herättää pelkoa. "Paljon parempi olisi puhua yhdyskuntajätteen polttolaitoksesta."
Oululainen Matti Karppinen kertoi tulleensa tilaisuuteen avoimin mielin. "Nyt olen vakuuttunut, että laitos kannattaa rakentaa ja että sijoituspaikaksi tulee valita nimenomaan Kemira. Hämmästelen sitä, ettei moni täällä näytä yhtään kuunnelleen mitä on kerrottu, vaan vihan vimmoissaan syytää ulos viikkoja sitten kirjoittamiaan mielipiteitä."
Tilaisuuden juontanut Myllyojan suuralueen puheenjohtaja Antti Pönkkö piti kuitenkin hyvänä, että kaikki mielipiteet tulevat nyt julki ja epätietoisuudesta päästään.
Ympäristölupahakemus viime viikolla
Oulun Energia sai joulukuussa Oulun kaupunginhallitukselta luvan hakea ympäristölupaa Kemiran alueelle sijoittuvalle jätteenpolttolaitokselle. Lupahakemus on jätetty viime viikolla Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen, kertoi ympäristösuojelupäällikkö Juhani Kaakinen. Ympäristökeskus kuulee nyt kaikkia asianosaisia ja pyytää lausunnot. "Ratkaisu on luvassa ennen kesälomia."
Kaupunginhallitus edellytti joulukuussa ympäristöluvan hakua käsitellessään myös avointa, kaikille oululaisille tarkoitettu tiedotustilaisuutta. Sellainen on luvassa vielä tässä kuussa muiden alueellisten tilaisuuksien lisäksi.