Jätteenkäsittelyn tiukentuvat, hyötykäyttöä painottavat direktiivit vaativat Oulun jätehuoltoon uutta otetta. Vuoteen 2005 mennessä kaikesta jätteestä on kyettävä käyttämään hyödyksi 70 prosenttia. Oulun Jätehuollon toiminta-alueella yhdeksässä Oulun seudun kunnassa hyötykäyttöprosentti on nykyisin 35 prosenttia.
Yksinkertaisin ja helpoin sekä edullisin tapa vastata ympäristönormien vaatimuksiin näyttää olevan muuttaa jäte energiaksi polttamalla. Lajittelemalla säädösten täyttäminen ei onnistu.
Oulun Energia on teettänyt Fortum Engineering Oy:llä esiselvityksen polttokelpoisen jätteen käytöstä energiatuotannossa. Vastaavanlaisia selvityksiä on tekeillä Suomessa muuallakin. Oulun Energian energiantuotannosta vastaava johtaja Risto Kantola arvioi, että Suomeen rakennetaan lähivuosina kymmenkunta jätteenpolttolaitosta lähinnä suurten kaupunkikeskusten läheisyyteen.
Oulussa jätteenpolttolaitos on etenemässä esisuunnitteluun. Laitoksen sijoituspaikka on kokonaan avoinna ja Oulun Energia sekä Oulun Jätehuolto varovat nostamasta mitään paikkaa esiin ennen kuin ympäristövaikutusten arvionti YVA ja esisuunnittelu saadaan tehtyä.
Kaupungissa on kuitenkin kolme todennäköistä paikkaa, jonne laitos soveltuu teknisesti ja rakenteellisesti parhaiten. Ne ovat Toppilan voimalan alue, Kemiran teollisuusalue ja Ruskon jätteenkäsittelyalue. Näistä vaihtoehdoista laitoksen sijoittaminen Toppilaan tulisi edullisimmaksi. Myös Kemiralla on valmiina sähkö- ja kaukolämpöyhteydet laitosta varten. Ruskossa laitos vaatisi eniten verkostorakentamista.
Vaihtoehdoista epävirallisissa keskusteluissa Toppilaa pidetään kuitenkin varsin epätodennäköisenä vaihtoehtona, koska Toppilansalmen rannoille on tulossa runsaasti uutta asutusta. Näin ollen Kemira ja Rusko ovat todennäköisemmät sijoitusvaihtoehdot. Oulun ulkopuolelle laitosta ei olla sijoittamassa, koska laitoksen energiatuotanto on saatava käyttöön kaukolämpönä ja sähkönä, vaikka laitosta on tutkittu myös maakunnalliseen kokoluokkaan.
Jätteenpolttolaitoksen kustannusarvio heittää ennakkolaskelmissa 30 miljoonasta 50 miljoonaan euroon. Laitoksen mitoituksesta riippuen sen energiatuotto on 200-400 gigwattituntia vuodessa, joka on viidestä kymmeneen prosenttiin Toppilan voimaloiden tuottaman energian määrästä.
Oulun kaupungin tarvitsemasta kaukolämmöstä jätteestä pystytään tuottamaan 10-20 prosenttia. Kun vielä otetaan huomioon, että lämmön tuotannosta nykyisin hoituu puulla 20 prosenttia, syntyy Kantolan mielestä mielenkiintoinen energiatuotannon kokonaisuus Ouluun.
Teknisiltä ratkaisuiltaan jätteenpoltto mahdollistaa useita vaihtoehtoja. Polttotekniikka voi olla rinnakkaispolttoa lähinnä Toppilassa, erillispolttoa arina- tai leijukerrostekniikalla tai kaasutuspolttoa erillislaitoksessa.
Kantola on vakuuttunut, että nykyisellä teknisellä tietämyksellä saadaan turvallinen jätteenpolttolaitos, jossa päästöt ja savukaasut ovat hallinnassa. Muualla maailmassa laitoksia on sijoitettu asutuksen keskelle ongelmitta. Korkeilla lämpötiloilla jätteet muuttuvat energiaksi, hiilidioksidiksi ja vedeksi.
Jätemaksut nousevat
Vaikka jätteet saadaankin tulevaisuudessa entistä paremmin energiatuotantoon, ei kuluttajien kannata odottaa jäte- tai energialaskuihinsa alennuksia. Kantola ei usko, että jätteenpolttolaitoksesta tulisi Oulun Energialle kovinkaan tuottava laitos.
Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen sanoo, että jätehuollon maksut nousevat verotuksen kiristyessä lähivuosina. Tänä vuonna jätevero on 15 euroa tonnille, ensi vuonna 23 euroa ja vuonna 2005 jo 30 euroa. Jätteenpoltto merkitsee kotitalouksiin myös aikaisempaa tarkempaa lajittelua. Vähintäänkin metallit ja lasit on lajiteltava erilleen, Illikainen ennakoi.
Oululaiset pääsevät sanomaan oman mielipiteensä jätteenpolttolaitoksesta ensi vuoden aikana, kun YVA-selvitykset tulevat nähtäville. Tuolloin tulevat esille laitoksen sijoitusvaihtoehdot, päästöarvot ja muut ympäristötekijät. Laitoksen rakentaminen kestää pari vuotta ja sen arvioidaan olevan valmis vuoden 2006 aikana. Investointipäätöksen aika on vuoden 2004 alussa.