Jät­teen­kä­sit­te­ly­lai­tos puo­lit­taa kaa­to­paik­ka­jät­teen määrän

Pääkaupunkiseudun jätehuollosta vastaava YTV uskoo, että kaatopaikkajätteen määrä puolittuu, kun siirrytään perinteisistä kaatopaikoista jätteiden teolliseen käsittelyyn.

Pääkaupunkiseudun jätehuollosta vastaava YTV uskoo, että kaatopaikkajätteen määrä puolittuu, kun siirrytään perinteisistä kaatopaikoista jätteiden teolliseen käsittelyyn. Samalla kaatopaikoista tulee hygieenisempiä ja hajuttomampia paikkoja, jossa eläimetkään eivät enää viihdy.

YTV suunnittelee Espoon Ämmässuolle sekajätteen käsittelylaitosta, joka valmistuu tämänhetkisen aikataulun mukaan loppuvuodesta 2006. Silloin nykyinen kaatopaikka suljetaan ja uusi kaatopaikka avataan.

Paperi, metalli, lasi ja biojäte käsitellään entiseen tapaan kukin omassa laitoksessaan eri puolilla pääkaupunkiseutua. Uuteen laitokseen menee vain sekajäte.

Siitä erotellaan ensin magneetilla metallit ja sitten poltettavaksi menevät muovit ja paperi. Lopuksi jätteestä erotetaan elävä jäte, joka kompostoidaan tai mädätetään. Kaatopaikalle päätyy epämääräistä massaa, jossa on elollista jätettä kymmenesosa nykyisestä.

"Hajuhaitta tulee siis olemaan huomattavasti pienempi kuin nyt. Lokitkaan eivät halua tonkia sitä, joten lintuhaittakin katoaa", kehittämisjohtaja Jukka Paavilainen sanoo.

Tarkoitus on, että laitos erottelee vain sen jätteen, jonka lajittelu ei ole kodeissa ja työpaikoilla onnistunut.

"Jätteen lajittelu kotitalouksissa ei tule turhaksi vaan entistä tärkeämmäksi. Laitos on mitoitettu niin, että jätemäärä asukasta kohti ei enää kasva. Jos se kasvaa, laitos ei riitä, ja se tulee kalliiksi", jätehuoltojohtaja Juna Kaila sanoo.

Poltettaville muoville ja paperille ei ole vielä löytynyt hyödyntäjää. Niistä tehdään Ämmässuolla tiiviitä paaluja, joiden poltto tuottaa sähköä ja lämpöä.

Ilmoita asiavirheestä