Ulosteiden DNA:n käyttöä karhuyksilöiden määrän selvittämiseksi on jo kokeiltu Suomessa. Näytteitä on kerätty Pohjois-Karjalasta, Kuhmosta ja Suomussalmelta.
Kuhmon osalta tulokseksi saatiin 46 karhua vuonna 2005. RKTL arvioi Kuhmossa olleen tuolloin noin 60 karhua.
Kun kyse on niin kiihkeitä tunteita herättävästä eläimestä kuin karhusta, ei näytteiden keräämistä saatu selvitettyä ilman pientä hässäkkää. Osa metsästäjien keräämistä näytteistä on edelleen hukassa.
"Näytteitä toimitettiin suoraan Oulun yliopistoon, osa ilman lähetyslistaa. Niitä on edelleen kateissa. Hälyhän siitä nousi", Ilpo Kojola harmittelee. Metsästäjät väittivät RKTL:n pimittävän näytteitä tahallaan, jottei karhuja paljastu olevan paljon arvioitua enemmän.
Osa näytteistä on nyt löydetty yliopiston varastojen uumenista. "Suomussalmelta tulleet ulostenäytteet ovat parasta aikaa tutkittavana ja tulokset saadaan pian. Loputkin tutkitaan, jos ne jostain kätköstä ilmaantuvat", Kojola lupaa.
Samantyyppinen soppa on parasta aikaa kiehumassa Ruotsissa, mutta vielä laajempana. Hirvenmetsästäjät keräsivät 5 000 näytettä, mutta rahat niiden tutkimiseen loppuivat kolmen tuhannen kohdalla.
"Siellä on kova huuto karhujen määrästä. Mutta DNA-analyysit ovat kalliita, 150 euroa kappale, eikä isoakaan erää saada tutkittua alle satasella per näyte. Aikaa se vie myös valtavasti", Kojola sanoo.