Pääkirjoitus

Jat­ku­vat ratsiat eivät sovi Ro­tuaa­ril­le

Suurikokoinen koira toimii koulutuksensa mukaisesti ja käy nuuhkaisemassa ohikulkijan housunlahjetta. Pian vieressä on pari poliisia, jotka ilmoittavat haluavansa tarkastaa koiran merkkaaman henkilön.

Suurikokoinen koira toimii koulutuksensa mukaisesti ja käy nuuhkaisemassa ohikulkijan housunlahjetta. Pian vieressä on pari poliisia, jotka ilmoittavat haluavansa tarkastaa koiran merkkaaman henkilön. Poliisi ilmoittaa kyseessä olevan huume-epäily.
Yleiselle paikalle keskelle kaupunkia syntyy kaikkia kulkijoita kiinnostava tilanne, kun poliisi alkaa selvittää onko epäilyn syy todellinen ja löytyykö henkilön hallusta huumausaineita.

Tällaisia tapauksia hämmentyneet oululaiset ihmettelivät viime keväänä, kun poliisi pysäytteli väkijoukossa liikkuneita henkilöitä huumekoiran reagoinnin perusteella. Poliisi ei jatkanut toimintaansa kauan, vaan lopetti koiraratsiat kaupunkilaisten nostettua tapahtuneesta keskustelun muun muassa Kalevan palstoilla.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan saapui Oulusta myös useita kanteluita, joissa viranomaistoimintaa valvovaa elintä pyydettiin selvittämään tarkastusten laillisuus.

Tällä viikolla eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja antoi lausunnon, jossa hän pitää tällaisia henkilötarkastuksia lakiin perustumattomina ja hyvinkin arveluttavina perusoikeuksien kannalta.

Vaikka huumeet ovat Oulussakin todellinen ja vakava ongelma, poliisi ei voi ryhtyä pakkokeinolain mukaisiin toimenpiteisiin ilman varmaa rikosepäilyä.

Koiran aistiin perustuva tieto on Pajuojan mukaan rinnastettavissa tekniseen valvontaan. Tarkan hajuaistinsa vuoksi koira voi tuottaa vääriä havaintoja, jolloin poliisi tulee puuttuneeksi ihmisen yksityisyyteen.

Pajuoja on oikeassa. Julkisella paikalla ihmisiä pysäytellessään poliisilla tulisi olla käytössään muutakin perustetta rikosepäilylle kuin koiran välittämä aistitieto.