Jaana Jokitulpon väitöskirja
Vapaa-ajan melu - lähteet, altistuminen ja vaikutukset kuuloon
tarkastetaan Kuopion yliopistossa 28.8.
Joka viides suomalainen vaarantaa kuulonsa vapaa-ajan meluisissa harrastuksissa. Altistuminen on suurinta nuorilla ja viikoittainen meluannos kertyi useista eri melulähteistä. "Disko, konsertit, bänditreenit, ammunta, moottoriurheilu", luettelee melualtistusta väitöstyössään tutkinut Jaana Jokitulppo. Suurimmat viikoittaiset altistumiset aiheutuivat voimakkaaseen musiikkiin liittyvistä harrastuksista.
Kuulolle haitallisen yli 85 desibelin viikoittaisen kokonaismelualtistuksen ylitti peräti kolmannes teini-ikäisistä ja viidesosa aikuisista. "Kokonaisarviointia vapaa-ajan melulle altistumisesta ja sen vaikutuksista ei ole aikaisemmin näin laajamittaisesti tehty", Jokitulppo huomauttaa.
Jokitulppo teki altistuslaskelmia työmelua koskevan lainsäädännön pohjalta. "Vapaa-ajan melulle altistumisen arviointiin ei ole omia menetelmiä", hän perustelee.
Melu koskee yhä nuorempia: lastenkonsertit, tietokonepelit ja meluisat lelut ovat arkisia.
"Lapset eivät käytä leluja aina niin, kuten aikuinen on ajatellut", Jokitulppo muistuttaa. Mielisävelmää soittava lelu voi olla kiinni korvassa tai nallipyssy laukaistaan liian lähellä korvaa.
Meluinen nuoruus näkyy siten, että varusmiehistä noin viidenneksellä todettiin kuulon alenema ennen palvelukseen astumista. Palveluksen päättyessä alentumia oli kuitenkin joka kolmannella. Todennäköisin syy palveluksen aikana lisääntyneisiin kuulovammoihin oli Jokitulpon mukaan altistuminen ammuntamelulle ilman kuulonsuojausta.
"Asemelualtistukseen on puolustusvoimissa kiinnitetty paljon huomiota, mutta silti osa sotilaista jättää kuulonsuojauksen käyttämättä", Jokitulppo kertoo.
Näin tapahtuu etenkin taisteluharjoitusten yhteydessä, harvemmin radalla ammuttaessa.
Parannusta ongelmaan Jokitulppo etsisi koulutuksesta, valistuksesta ja tiedotuksesta. Oma osansa on myös valvonnalla, jota tulisi Jokitulpon mielestä tehostaa. Laitevalmistajien pitäisi kiinnittää huomiota melunrajoittimien toimintaan.
Lainsäädännölläkin asiaan voi vaikuttaa, eikä mallia tarvitse hakea länsinaapuria kauempaa. "Ruotsissa tapahtumiin, joihin pääsee alle 13-vuotiaita, on tiukemmat melurajat", Jokitulppo kertoo.
Musiikin harrastajilta Jokitulppo toivoisi myös asennemuutosta. Rock-konserteissa näkee liian usein eräänlaista machokulttuuria, jossa korvatulpat eivät kuulu asiaan.
Ydin on Jokitulpon mukaan tajuta, miksi melulta suojautuminen on tärkeää. "Riittävän hyvä kuulo on sosiaalisen toiminnan edellytys. Jos ei kuule hyvin, alkaa välttää tilanteita, joissa tarvitaan hyvää kuuloa."
Kun seurassa keskusteltaessa joutuu jatkuvasti pyytämään muita toistamaan sanomansa, jää hyvätkin jutut kuulematta. Tästä voi olla seurauksena jopa sosiaalinen eristäytyminen.
"Lisäksi huono kuulo voi altistaa tapaturmille ja onnettomuuksille, koska ei havainnoida ympäristön varoitusääniä. Varsinkin hälyisessä ympäristössä on varoitusäänien havainnointi vaikeaa normaalikuuloisella saati sitten henkilöllä jolla kuulo heikentynyt", Jokitulppo toteaa.