Mihin ne päivän tunnit taas katosivat? Iltaan mennessä ei ole ehtinyt tehdä läheskään kaikkea sitä, mitä aamulla suunnitteli tekevänsä. Tekemättä jääneet hommat siirtyvät seuraavalle päivälle, jolloin pitää yrittää olla vielä tehokkaampi.
Miten muut selviävät tästä kaikesta?
Johtamisvalmentaja ja J-Impact Oy:n toimitusjohtaja Jari Salminen vastaa rauhallisen kuuloisena kiirettä koskeviin kysymyksiin.
– Moni tykkää valitella kiirettä. Väitän, että laihdutuspuheen lisäksi kiireestä puhuminen on yksi ihmisten suosituimmista harrastuksista.
Hän itse ei tunnusta kärsivänsä kiireestä.
– Minulla on nykyään sellainen onnellinen tilanne, että nukun joskus päiväunet kesken päivän. Jaan työt muutamaan pätkään ja otan välillä nokkaunet. Se lisää tehokkuuttani.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta nokosiin, mutta kiireenhallintaan on. Kiire on syytä kampittaa, sillä se kuluttaa ja syö arvokkaana pitämäämme tehokkuutta.
– Kiire heikentää arviointikykyämme ja hämärtää tekemisen suunnan ja tarkoituksen. Hulluintahan kiireessä on se, että kiirehtiessämme pystymme tekemään entistä vähemmän, Salminen sanoo.
Pitkään jatkuva kiire vie lopulta suorituskyvyn.
– Yrittämällä revetä joka paikkaan, luomme itsellemme kielteisen kierteen, josta on vaikea päästä irti, Salminen sanoo
Voimavaravalmentaja Iina Lempinen Valmiina Coaching -yrityksestä muistuttaa, että pelkkä kiire ei kuluta, vaan myös se, ettei ehdi pitämään itsestään huolta.
– Kiirettäkin kestää paremmin, jos vastapainona on laadukas vapaa-aika.
Kiireinen elämä saa meidät tuntemaan itsemme riittämättömiksi. Esimerkiksi työkiire haukkaa palan muista asioista, jotka haluaisimme tehdä. Kiire hiipii elämän kaikille alueille.
– Minä en usko, että ylipitkien päivien tekeminen lisää kenenkään tehokkuutta. Ei kukaan pysty tekemään täydellä teholla 12-tuntisia päiviä, Iina Lempinen sanoo.
Siksi lyhyemmän päivän tekeminen ja ajan varaaminen kunnolliseen palautumiseen auttaisi paremmin työtaakan hallitsemisessa.
Jari Salmisen mukaan kiireen kokemus koostuu kolmesta asiasta.
– Yksi on ulkoinen kiire, joka tulee työtehtävien määrästä. Toinen on oma osaamisemme, joka liittyy kapasiteettiimme tehdä asioita. Emme ehkä osaa käyttää työvälinettä tai hallitse työprosessia. Kolmas osa-alue on kiireen tunne, joka ei välttämättä liity kiireeseen vaan esimerkiksi tuleviin asioihin.
– Kiire on usein myös sitä, että emme osaa organisoida asioita tai tapamme tehdä niitä on tehoton.
Salminen ja Lempinen kehottavat kiireessä koohottavia pysähtymään hetkeksi ja arvioimaan, onko kiire toivottu tila.
– Kiire kiristää pinnaa ja kireinä olemme riivinrautoja. Ihminen on siitä kummallinen, että psyyke kantaa osan fyysisestä taakasta, Lempinen selittää.
Kiire siis vähentää myös läheistemme elämänlaatua.
– Lasten kanssa vietetystä laatuajastakaan ei ole hyötyä, jos meillä ei ole voimia olla läsnä, Salminen muistuttaa.
Ulkoa päin tulevat paineet sanelevat liian usein sen, mitä me koemme, että meidän pitää ehtiä.
– Kaikkiin asioihin ei kukaan ehdi. Meillä on enemmän vaateita ympärillämme kuin kukaan pystyy hanskaamaan.
Siksi päätökset pitää tehdä itse ja omista lähtökohdista.
– Kaikkein vaikeinta on nähdä ja päättää se, mistä pitää luopua. Olisi paljon helpompaa, kun muistaisimme, että asioita voi tehdä myös peräkkäin, ei pelkästään päällekkäin.
Jokaisen tulisi pohtia, mitkä asiat antavat itselle energiaa ja mistä nauttii.
– Jos joidenkin asioiden kohdalla tiedät niiden kuluttavan paljon energiaa, mutta antavan vain vähän, on syytä miettiä, miksi käytät niihin aikaa, kysyy Iina Lempinen.
Jari Salminen kehottaa pohtimaan muutamaa asiaa: Ketä varten elät elämääsi? Millaista elämää haluat elää? Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä? Millaista sinun mielestäsi on hyvä elämä?
Hän ehdottaa, että perheenjäsenet istuisivat pöydän ääreen ja listaisivat itselleen tärkeät asiat.
– Kun jokainen laittaa ne tärkeysjärjestykseen, voidaan yhdessä alkaa karsia sellaisia tekemisistä, jotka ovat kaikille vähiten tärkeitä, hän sanoo.
Juttu on julkaistu Kalevassa 4.1.2016.
Selätä kiire
Älä nipistä yöunista. Muista, että tunnit ennen puoltayötä takaavat ravitsevan unen.
Huolehdi omista perustarpeistasi. Älä jätä lounaita väliin. Älä syö työpisteelläsi. Poistu pitämään kunnon lounastauko.
Yritä edes hetkeksi irtautua vauhdistasi. Vedä syvään henkeä ja istahda vartiksi, vaikka kiire painaisi kuinka päälle. Rauhoittuminen selkeyttää ajatuksia ja antaa lisäenergiaa.
Keskity 15 minuuttia
Käytä C15-taktiikkaa: irrottaudu kaikesta muusta 15 minuutiksi ja tee sinä aikana vain yhtä asiaa. Keskity vain siihen. Teho on varmasti parempi.
Käytä kiirestoppareita. Työpaikalla on hyvä jaksottaa työrupeamat muutaman tunnin pätkiin. Pieni hengähdys välillä lisää tehokkuutta.
Suunnittele arjen kotityöt ja ruokahuolto viikoksi eteenpäin. Silloin ei tarvitse ravata kaupassa joka päivä.
Pidä kirjaa siitä, mihin aikasi kuluu. Saatat löytää yllättäviä aikasyöppöjä, joita et kovassa vauhdissa ole huomannut.
Mieti, mitä oikeasti haluat. Mistä olet valmis luopumaan, mihin asioihin haluat keskittyä? Kiire ei hellitä, ellei luovu minkään tekemisestä. Luopuminen voi tarkoittaa myös huonoista tekemisen tavoista luopumista.
Tunnista kiireen tuomat varjopuolet. Usko jo keltaista korttia. Älä odota punaista. Jatkuva ylikierroksilla työskenteleminen vie väistämättä siihen pisteeseen, että stressi pakottaa pysähtymään.
Vauhti vie enemmän kuin tuo
Liiallinen kiire estää meitä nauttimasta elämästä.
Kiire heikentää suorituskykyä. Se estää meitä keskittymästä elämämme tärkeimpiin asioihin.
Kiire vie lopulta terveyden.