Työmarkkinajärjestöt ajavat parhaillaan asemiin syksyllä alkavia neuvotteluja varten. Puheet ovat tutun jyrkkiä. Eniten hiertää kiky-sopimus. Kukaan ei tunnu tietävän, päättyykö vai jatkuuko työajan pidennys.
Syksyn työmarkkinaneuvotteluiden vaikein kysymys on ollut tiedossa jo pitkään. Kilpailukykysopimuksen eli kikyn osana sovittu 24 tunnin työajan pidennys ilman korvausta jakaa työnantaja- ja palkansaajaliitot jyrkästi kahtia.
Työmarkkinoilla ei riidellä vielä palkasta vaan palkattomuudesta. Kysymys on pääosin siitä, sovittiinko työajan palkaton lisäys kolmeksi vuodeksi vai katsotaanko se pysyväksi ratkaisuksi.
Kiky laadittiin heikon taloustilanteen vuoksi pakon edessä edellisen, Juha Sipilän (kesk.) hallituksen johdolla keväällä 2016.
Ongelmana kikyn työajan pidennyksessä on ennen kaikkea sopimuksen epäselvyys ja tulkinnanvaraisuus.
Työntekijäjärjestöjen mielestä voimassaolon määräaika täyttyy tänä vuonna, jolloin kikystä olisi luovuttava. Työnantajat ovat päinvastaista mieltä. Heidän mukaansa kiky olisi sovittu pysyväksi.
Kikyn jatkaminen on vaikea nieltävä ammattiyhdistysliikkeelle. Sen kuulee jo keskustelun sävystä.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sd.) on kuvannut sopimusta höyryäväksi tunkioksi. Ay-kenttäväki on nimennyt kikyn huijaukseksi ja talkootyöksi.
Kärjekkäät puheet edeltävät perinteisesti työmarkkinaneuvottelujen alkamista, mutta nyt kiky näyttää muodostuvan kynnyskysymykseksi esimerkiksi SAK:n suurimmalle liitolle Teollisuusliitolle.
Syksyn kierroksella laaditaan Suomen vientiteollisuuden kannalta tärkeä Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välinen työehtosopimus, jolla on suuri painoarvo. Yleensä kahden mahtiliiton keskinäinen sopimus on määrittänyt pohjan myös muiden alojen palkankorotusten yleistasolle.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto muotoili työntekijäpuolen tavoitteeksi Kalevassa (8.8.), ettei tämän jälkeen työajan pidennystä löydy enää yhdestäkään työehtosopimuksesta. Teknologiateollisuus on liputtanut kikyn jatkamisen puolesta.
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle totesi samassa Kalevassa työajan lisäyksellä vaikuttaneen myönteisesti kustannuskilpailukykyyn. Helteen mielestä mallia on sen vuoksi jatkettava.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan kolmen palkattoman päivän kiky-työpanos on parantanut työllisyyttä varsinkin vientialoilla merkittävästi. Myös eri vaikuttavuustutkimukset ovat kallistuneet samaan suuntaan, vaikka kaikilla aloilla kikyä ei ole lisätty työaikaan.
Työmarkkinasyksy on lakmustesti Antti Rinteen (sd.) hallituksen työllisyyspolitiikalle. Pääministeri Rinne on toivonut, että työmarkkinajärjestöt etsivät yhdessä keskitetyn ratkaisun kiky-ongelmaan.
Se on helpommin sanottu kuin tehty varsinkin kun EK ei linjauksensa mukaan halua keskitettyjä ratkaisuja.
Työmarkkinaosapuolilta kysytään nyt vastuullisuutta. Lakkoilu tai jumittuminen kiky-riitelyyn on pahin vaihtoehto. Liittokierroksen rauhallinen sujuminen on yksi edellytys talouskasvun turvaamiselle.