Uhri pukeutuu ja käyttäytyy seksikkäästi, on flirttaillut ja kuherrellut aiemmin tekijän kanssa, ei huuda apua tai tee vastarintaa. Muun muassa näillä perusteilla syytä raiskauksesta vieritetään myös raiskauksen uhrin niskoille Suomessa, kertoo Amnestyn ja Lapin yliopiston maanantaina julkistama kysely.
Kyselyyn vastanneista vain noin kolmannes oli sitä mieltä, ettei mikään vähennä tekijän vastuuta raiskauksesta. Eniten vastuuta uhrilla nähtiin olevan silloin, jos hän ei kieltäydy selkeästi tai silloin, jos hän on lähtenyt tekijän kanssa vapaaehtoisesti jommankumman kotiin.
– Jopa 70 prosenttia vastaajista näki, että joku asia siirtää vastuuta uhrille. Se on aidosti iso luku, arvioi tutkimusmenetelmien professori Suvi Ronkainen Lapin yliopistosta kyselyn julkistustilaisuudessa.
Tekijän vastuuta teosta puolestaan vähensi vastanneiden mielestä myös se, että tekijä oli humalassa, hän oli aiemmin harrastanut seksiä saman naisen kanssa tai oli paraikaa vakituisessa suhteessa naisen kanssa.
Amnestyn ja Lapin yliopiston kyselyyn vastasi runsaat 1 600 suomalaista tammikuussa. Kysely tehtiin yhdeksässä kaupungissa katuhaastatteluina. Amnestyn mukaan aineisto on näyte kyseisillä paikkakunnilla tai niiden lähistöllä asuvien, toimintakykyisten ja kaupungissa liikkuvien kaupunkilaisten mielipiteistä.
Seuraukset yliarvioidaan
Suomen oikeuslaitos sai vastaajilta ankaraa kritiikkiä kyvystään kohdella raiskauksen uhreja oikeudenmukaisesti. Vastanneista 60 prosenttia sanoi, että heidän luottamuksensa oikeuslaitokseen on olematon tai vähäinen. Naisista yli 60 prosenttia ja miehistä reilut 50 prosenttia kuvaili luottamustaan vähäiseksi.
– Tähän vaikuttanee julkisuudessa ollut keskustelu raiskaustuomioista. Niistä on tullut mielikuva, että oikeuslaitos ei kohtele uhreja oikeudenmukaisesti, Ronkainen sanoi.
Suomessa tehtiin viime vuonna vajaat 700 rikosilmoitusta raiskauksista, ja niistä johti tuomioon 13 prosenttia. Kyselyyn vastanneet kuitenkin uskovat tuomioita tulevan enemmän.
– Ihmiset yliarvioivat sen, mitä raiskausilmoituksista seuraa. Noin kolmannes ajatteli, että ainakin puolet ilmoituksista johtaisi tuomioon, Ronkainen sanoi.
Seksuaalista väkivaltaa piti vähintään melko suurena ongelmana Suomessa noin puolet vastanneista. Noin kolmannes arvioi sen melko pieneksi ongelmaksi.
Raippoja kaikille Pohjoismaille
Amnesty suomi maanantaina kaikkia Pohjoismaita epäonnistumisesta taistelussa seksuaalirikoksia vastaan. Järjestön mukaan Suomi on kyennyt hitaimmin uudistamaan seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöään, ja Suomi kykenee heikoimmin myös suojelemaan uhrien oikeuksia.
Amnesty muun muassa vaatii Suomea siirtymään raiskauksia koskevassa lainsäädännössä niin sanottuun suostumuskriteeristöön. Sen mukaan raiskaukseksi luettaisiin kaikki tahdonvastaiset yhdynnät, eikä tekoja arvioitaessa otettaisi huomioon käytetyn muun väkivallan määrää.
– Se toisi seksuaalisen itsemääräämisoikeuden nykyistä paremmin esiin, perustelee naisten ihmisoikeuskysymysten asiantuntija Pia Puu Oksanen Amnestystä.
Oikeusministeriössä on aiemmin tänä vuonna aloitettu selvitystyö raiskausten ja muiden seksuaalirikosten rangaistuskäytännöstä. Selvityksen jälkeen arvioidaan tarvittavat lainmuutokset.