Jä­tin­kir­kot olivat ka­len­te­rei­ta

On talvipäivänseisaus. Suuren kivikehän keskeltä voi nähdä, kuinka Aurinko nousee tarkalleen kehään jätetystä aukosta. Tuhansia vuosia sitten tätä tapahtumaa todistivat kivikauden suomalaiset, viime vuosina arkeoastronomit, arkeologian ja tähtitieteen yhdistäneet tutkijat.

Raahen Kastellin jätinkirkon vallit erottaa helposti ympäristöstään.
Raahen Kastellin jätinkirkon vallit erottaa helposti ympäristöstään.

On talvipäivänseisaus.

Suuren kivikehän keskeltä voi nähdä, kuinka Aurinko nousee tarkalleen kehään jätetystä aukosta. Tuhansia vuosia sitten tätä tapahtumaa todistivat kivikauden suomalaiset, viime vuosina arkeoastronomit, arkeologian ja tähtitieteen yhdistäneet tutkijat.

Kivikasoja kutsutaan nykyään jätinkirkoiksi ja niiden merkityksestä on esitetty monia tulkintoja, asuinrakennuksista hylkeenlihavarastoon.

"Kaikista yli 30-metrisistä jätinkirkoista löytyy aurinkosuuntauksia", kertoo FM, arkeoastronomi Marianna Ridderstad Helsingin yliopistosta.

Hän on yhdessä Oulun yliopiston arkeologin Jari Okkosen kanssa tutkinut viime vuodet suomalaisia jätinkirkkoja. Työ on vahvistanut tutkijoiden käsitystä siitä, että kivivallit rakennettiin kalentereiksi.

"Ennen kristinuskon saapumista vuoden tärkeimpien juhlien ajankohta määritettiin hyvin pitkälle taivaankappaleiden liikkeiden perusteella, Suomessakin", Ridderstad kuvaa.

Kivikehissä on porttiaukkoja, jotka osuvat hämmästyttävän usein yksiin vuoden tärkeiden aurinkopäivien auringonnousujen ja -laskujen sekä pohjoisen ja etelän tarkan suunnan kanssa. .

Lue lisää lauantain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä