Uuden valtuuston aloitellessa työtänsä, kerron taustoja valintaani.
Lueskelin ennen vaaleja ehdokkaiden kirjoittamia lupauksia lehdistä. Ei vaikuttanut hyvältä. Useimmiten lupailtiin ”tosi hyviä” asioita kaupunkilaisille.
Mutta jos kaikki lupaukset yli 600 ehdokkaalta toteutettaisiin, Oulun kaupungin menot nousisivat jopa satoja miljoonia euroja vuodessa. Kukaan ei esittänyt, millä lupaukset rahoitettaisiin.
Lisäksi, jos mahdollisten edunsaajien pitäisi maksaa saamastaan edusta reaalihinta omasta pussista, tuskin niitä kukaan ostaisi.
Tosin muutama ehdokas oli huolestunut jatkuvasta velanotosta, mutta ei kertonut miten budjetti tasapainotetaan. Ilmeisesti veroja ja maksuja korottamalla. Onneksi valtuustoon menee 67 valtuutettua.
Palaan 2012 vaalien jälkeiseen aikaan, kun nykyinen valtuusto aloitti. Kyyti on ollut kylmää. Tulovero nousi prosentin, alv nousi prosentin, kiinteistövero nousi noin 27 prosenttia, polttoaine-, sähkö- ja jätevero ainakin nousivat.
Lisäksi nousivat erilaiset maksut: jäte-, vesi-, terveyskeskus-, auton käyttö- ja monet muut maksut. Samoin nousivat erilaiset lupamaksut, esimerkiksi rakennusluvat. Taisi jäädä joitain korotuksia mainitsematta?
Mutta yksi nosto jäi tekemättä: eläkeindeksin mukainen korotus eläkkeisiin! Osa korotuksista on tosin valtiovallan tekemiä.
Sen jälkeen kylmä kyyti on jatkunut, joka vuosi joitain maksuja ja veroja on korotettu. Kiinteistövero alkaa olla jo hinnaltaan kuin kuukauden vuokra omasta talosta kaupungille. Olemme kaupungin torppareita. Pitäisi ottaa mallia 1800-luvun torpparilaitoksen historiasta: ainakin osa kiinteistöverosta pitäisi voida korvata päivätöillä.
Koko Suomen taloudessa näyttää siltä, että mikään yritystoiminta ei kannata ilman (valtion tai kunnan) tukea, mutta ei sekään vielä riitä, vaan lisäksi tarvitaan erityistukea. Verojen ja maksujen korotus tuskin paikkaa enää kuntien tai valtion taloutta, koska korotukset näivettävät muuta taloutta jopa enemmän kuin mikä on niiden tuotto.
Vielä vaalikannatusprosenteista. Nykyinen vaalijärjestelmä jyvittää äänestämättömät äänestäneiden prosenttiosuuksilla vaalin lopputulokseen. Äänestämättä jättänyt ei kannattanut mitään puoluetta eikä ketään ehdokasta, näin minä ainakin ymmärrän.
Suurin puolue kokoomus sai virallisesti liki 21 prosentin kannatuksen, mutta kaikista äänioikeutetuista vain reilut 12 prosenttia. Vaalivoittaja vihreät jää 7,4 prosenttiin kaikista äänioikeutetuista. Nukkuvat sai 41,1 prosenttia äänioikeutetuista.
Tuo tarkoittaa, että nukkuvilla on yli kolminkertainen ”kannatus” kuin kokoomuksella, suurimmalla puolueella.
Meitä nukkuvia on lukumäärältään melkein saman verran kuin neljällä suurimmalla puolueella yhteensä äänestäjiä! Olisi vaalijärjestelmän muutoksen paikka, varsinkin eduskuntavaaleissa.
Ottakaapa muutkin äänestämättä jättäneet kantaa, perusteluja löytyy varmaan hyvinkin erilaisia.
Reino Hiltunen
Ylikiiminki
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.