Jä­te­ve­sis­tä mök­ki­läi­sil­le iso urakka

Jätevesien puhdistuslaitteistoja valmistavia firmoja kismittää viranomaisten ja asiakkaiden viivyttely pientalojen jätevesiasioissa haja-asutusalueilla. Muutamassa vuodessa rävähtää eteen iso urakka, kun noin 300 000 asumukseen olisi laitettava uusi puhdistusjärjestelmä jätevesille. Näistä kesämökkejä on noin 50 000.

Kempeleläisen Greenrock Oy:n kehitysjohtaja Juha Lahtinen esittelee firmansa valmistamaa puhdistuslaitteistoa, joka päällepäin näyttää kivimöhkäleeltä.
Kempeleläisen Greenrock Oy:n kehitysjohtaja Juha Lahtinen esittelee firmansa valmistamaa puhdistuslaitteistoa, joka päällepäin näyttää kivimöhkäleeltä.
Kuva: Maikkola Tapio

Jätevesien puhdistuslaitteistoja valmistavia firmoja kismittää viranomaisten ja asiakkaiden viivyttely pientalojen jätevesiasioissa haja-asutusalueilla. Muutamassa vuodessa rävähtää eteen iso urakka, kun noin 300 000 asumukseen olisi laitettava uusi puhdistusjärjestelmä jätevesille. Näistä kesämökkejä on noin 50 000.

Tällä hetkellä on menossa siirtymäaika, mutta käytännössä vuoteen 2014 mennessä haja-asutusalueen taloissa pitää olla asuntoon sopiva jätevesien puhdistusjärjestelmä.

Kempeleläinen Greenrock Oy on markkinajohtaja Suomessa näiden järjestelmien valmistajana. Myyntijohtaja Heikki Raution mielestä viranomaisten pitäisi nyt ryhdistäytyä. Viranomaisten pitäisi lähteä patistelukierrokselle asukkaiden luo.

Raution mukaan Ruotsissa asukkaille ilmoitetaan, että parin vuoden kuluessa heidän on laitettava jätevesiasia kuntoon. Rautio toivoisi samanlaista jämäkkyyttä Suomeenkin. Näin töitä saataisiin enemmän käyntiin. "Se tarkoittaisi, että me pystymme suunnittelemaan omaa liiketoimintaa. Voimme tarvittaessa nostaa kapasiteettia jollakin tehtaalla."

"Kymmenessä maassa ollaan mukana. Onhan se hullua, että Ruotsissa tai Venäjällä me pystymme suunnittelemaan toimintaa mutta Suomessa emme, koska emme tiedä täällä markkinan suuruutta ensi vuonna", Rautio sanoo.

Suomessa asukkaille ei välttämättä ole tiedotettu asiasta riittävästi. Viranomaiset tuntuvat Raution mukaan paikoin jopa vähättelevän tilannetta.



Laitteistojen hinnat voivat nousta jatkossa


"Saneerausmarkkinat ovat lähteneet liikkeelle, mutta vain ensimmäiset ennakoijat ovat liikkeellä. Tilannetta voi verrata ensimmäisten digiboksien kauppaan", Rautio sanoo.

Puhdistuslaitteistojen sanotaan maksavan tyypillisesti yli 10 000 euroa. Tämän Rautio tyrmää. Heidän mallistossaan jäädään kokonaiskustannuksissa jopa alle 3 000 euron, jos talossa on sakokaivot valmiina. Jos kiinteistöön tarvitaan myös uudet sakokaivot, puhutaan tontista riippuen jonkin verran alle tai yli 5 000 euron kuluista.

Moni ajattelee, että ei tee mitään ennen kuin on pakko. Käyttökokemuksia myös odotetaan. Moni myös toivoo, että hinnat laskisivat jatkossa, kun uusia valmistajia pomppaa markkinoille.

Heikki Rautio ei tälle toivolle kuitenkaan näe perusteita. Kun kysyntää on yhtäkkiä paljon, kun kaikki haluavat yhtä aikaa puhdistuslaitteiston, miksi silloin hinta laskisi? Ja toisaalta esimerkiksi öljystä tehtävän muoviraaka-aineen hinta on nousussa.

Rautio sanoo, että suomalaisilla yhtiöillä olisi mahdollisuus jätevesien puhdistuslaitteistojen tekijöinä kehittyä todellisiksi edelläkävijöiksi koko Euroopassa. Mutta jos kauppa ei käy kotimaassa, kehitys tökkää siihen. Muihin maihin kauppaa tekevillä yrityksillä saisi mieluusti olla hyviä referenssejä kotimaasta, silloin myyntityö muualla kantaisi helpommin hedelmää.



Kuntien olisi tarpeen lähestyä asukkaita


Johtava asiantuntija Erkki Santala Suomen ympäristökeskuksesta toteaa, että kaikissa kunnissa ei ole asukkaita lähestytty ja on ilmeisesti luotettu lehdistön tiedonvälitykseen.

"Kuntien pitäisi lähestyä ihmisiä tavalla tai toisella. Kyselyn mukaan asukkaat haluavat saada henkilökohtaisen viestin asiasta."

On puhuttu siitä, että vaatimukset olisivat liian tiukkoja. Kunnilla on kuitenkin mahdollisuus ympäristönsuojelumääräyksillä antaa lievemmät vaatimukset sellaisilla alueilla, joissa ei olla vesien äärellä tai pohjavesialueilla. Tällaisia määräyksiä on voimassa tai tulossa vasta vähemmässä kuin neljäsosassa kuntia

"Jos kunnat ajattelevat, ettei tässä ole kiirettä, ne voisivat tehdä määräykset sellaisiksi, että se selkeyttäisi asiaa. Kuntien pitää sitten tiedottaa asukkaille. Ihmiset eivät varmaan aktiivisesti etsi tällaista asiaa kunnan nettisivuilta", Santala sanoo.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä