Vaikka uusi jätevesiasetus velvoittaa kaikki yleisen viemäriverkoston piiriin kuulumattomat kiinteistöt tekemään selvityksen jätevesijärjestelmästään vuoden 2006 alkuun mennessä, selvityksiä ei juurikaan ole tehty. Sen enempää monet kunnat kuin kiinteistöjen omistajatkaan eivät vielä tiedä, miten olisi parasta toimia.
Esimerkiksi Kiimingissä, jossa haja-asutusta on hyvin paljon, uuden asetuksen vaatimia toimia vasta mietitään. Kunnan rakennustarkastajan Kauko Lassilan tietojen mukaan yhtään selvitystä ei vielä ole tehty.
Selvitys vaaditaan myös niiltä kiinteistöiltä, joissa ei ole vesikäymälää. Näillä aikaa selvityksen tekemiseen on kuitenkin neljä vuotta asetuksen voimaan tulemisesta.
Vastuu selvityksen tekemisestä on kiinteistön omistajalla. Lassila kuitenkin arvelee, että kuntien täytyy olla asiassa aloitteellisia. "Varmastikin selvityksiä täytyy pyytää kuntalaisilta kirjeitse. Ei voida odottaa, että tiedot tulisivat ihmisiltä automaattisesti."
Muutostöitä sadoissa tuhansissa kiinteistöissä
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tarkastaja Sakari Kalliokoski on samaa mieltä siitä, että kuntien pitäisi tiedottaa asiasta aktiivisesti. "Ainakin joissakin kunnissa kiinteistöjen kannalta voisi olla hyvä asia, että tehtäisiin jopa jonkinlaisia kuntakohtaisia malleja, joiden mukaan toimia", hän miettii.
Kalliokosken mukaan nyt ihmisten pitäisi herätä tekemään selvitys järjestelmästään. "Silloin selviäisi itsellekin, tarvitseeko lähitulevaisuudessa tehdä muutostöitä vai ei. Selvityksen perusteella muutostöiden tarpeellisuudesta voi vaikka kysyä oman kunnan ympäristöviranomaisilta, jos se on itselle epäselvää", hän sanoo.
Kalliokosken mukaan kiinteistöjä, joissa muutoksia joudutaan tekemään, on Pohjois-Pohjanmaalla tuhansia. Alueen kaikista kiinteistöistä viemäriverkoston ulkopuolella on noin neljäsosa, ja niistä suurimmassa osassa tarvitaan muutostöitä.
Koko maassa muutostöiden on arvioitu koskettavan peräti 200 000-250 000 kiinteistöä.
Vuoden alusta lähtien kaikilta uudisrakennuksilta on vaadittu uuden asetuksen mukainen jätevesijärjestelmä. Vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2014 alkuun asti aikaa kunnostaa järjestelmänsä.
Jos jätevesien kuormitus on vähäistä ja kunnostus tulee kiinteistön haltijalle kohtuuttoman kalliiksi, määräaikaan voi anoa neljän vuoden lykkäystä.
Kolmesta tuhannesta eurosta ylöspäin
Rakennuslupaa vaativia töitä tehdessä vanhallekin kiinteistölle voi kuitenkin langeta velvollisuus uusia järjestelmä aikaisemmin.
Muutostyöt maksavat kiinteistöjen omistajille paljon. Kalliokosken mukaan kustannukset ovat noin 3 000-7 000 euroa riippuen siitä, mitä joudutaan rakentamaan ja miten paljon voidaan hyödyntää jo olemassa olevia järjestelmiä.
Kustannukset nousevat esille myös kiinteistökaupassa, Kalliokoski huomauttaa. Ostajaa luonnollisesti kiinnostaa, onko hankitusta kiinteistöstä lähiaikoina tiedossa mittavia kustannuksia.
Kauko Lassila arvelee ihmisten mielissä heräävän odotuksia valtion tulemisesta mukaan kustannuksiin. Kyseessä on kuitenkin niin laajamittainen asia, ettei hän laskisi valtion mukaantulon varaan kovin paljoa.