Uuden jätevesiasetuksen vaatimat jätevesiselvitykset myöhästyvät Pohjois-Suomessa. Pykälien mukaan viemäriverkkojen ulkopuolella olevien kotitalouksien on tehtävä selvitys tämänhetkisestä jätevesijärjestelmän rakenteesta ja kunnosta kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Kotitalouksissa, jossa ei ole vesikäymälää, aikaa selvityksen tekemiseen on vuoden 2007 loppuun.
Viranomaiset ovat pääosin täyttäneet tehtävänsä tiedotusvelvollisina, ja asetuksen toteutumisvelvoitteet ovat siirtyneet kotitalouksille, kertoo yli-insinööri Jorma Kaloinen ympäristöministeriöstä.
"Meidän tiedon mukaan kunnat ovat luoneet valmiudet, ja nyt kiinteistöiltä odotetaan aktiivisuutta. Emme ole yrittäneetkään tehdä yhteenvetoa siitä, kuinka paljon selvityksiä on tehty. Jokainen tietää, että selvitys pitää olla", Kaloinen kuvailee tilannetta.
Tavoite jäämässä
lumen alle
Tarkastaja Sakari Kalliokoski Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta on huolissaan jätevesiselvitysten valmistumisesta ajallaan.
"Ihmiset eivät ole tehneet selvityksiä, ja aika alkaa käydä vähiin. Selvitystä tehdessä on tarkasteltava nykyistä jätevesijärjestelmää, ja kun lumi tulee maahan, on se mahdotonta. Luulen, ettei tavoite toteudu", Kalliokoski sanoo.
Kalliokosken mukaan tilanne on parempi muun muassa Nivalan-Haapajärven seudulla, Siuruanjoella sekä Sanginjoen-Muhosjokivarren alueella.
"Näillä alueilla on käynnissä eri EU-projekteja, joiden tiimoilta on palkattu ihmisiä, ja selvitysten teko sekä tiedonjako ovat paremmalla mallilla", Kalliokoski toteaa.
Pohjois-Pohjanmaalla kotitalouksien jätevedenpuhdistuksen ongelmiin on luvassa helpotusta, kun uusia siirtoviemäreitä on valmistumassa Vihanti-Raahe välillä sekä akselilla Hailuoto-Oulunsalo-Kempele. Lisäksi useita hankkeita on vireillä.
Kalliokoski arvioi järjestelmien saattamisen asetuksen mukaiseksi maksavan 3 000-7 000 euroa per kiinteistö.
Kainuussa tietoa
kädestä pitäen
Kainuun ympäristökeskus luottaa puskaradion siivittävän selvitysten tekemiseen. Seija Schroderus-Härkönen kertoo, että Kainuun jätevesihankkeen tiimoilta jokaisesta Kainuun kymmenestä kunnasta on valittu pilottikylä, johon tietoa on viljelty.
"Pidimme jokaisessa valitussa kylässä kyläillan, jossa jaoimme tietoa ja kävimme läpi muun muassa selvityslomakkeen. Sen jälkeen kävimme talo talolta selvityksenteon läpi kädestä pitäen, ja piirsimme kuvia yhdessä. Kun ihmiset alkavat puhumaan asiasta, sana leviää", Schroderus-Härkönen uskoo.
Schroderus-Härkönen ei uskalla lähteä arvioimaan tehtyjen selvitysten määrää, muttei usko, että selvitys tulee löytymään jokaisesta kiinteistöstä."
Suoranaisesti hajajätevesiasetuksen takia uusia viemäriverkostoja ei olla rakentamassa Kainuussa, eikä innostusta löydy Lapin läänin alueellakaan. Esimerkiksi Rovaniemen maalaiskunnassa viemäriverkon rakentaminen tyssää suuriin kustannuksiin.
"Laskimme, että uuden viemärin vetäminen maksaa 70 euroa metriltä, ja siihen päälle pumppaamot ja muut. Kylillä ei ole halukkuutta vetää sen hintaista viemäriä satoja metrejä, sillä pian oma pienpuhdistamo tulisi halvemmaksi. Voi olla, ettei uutta viemäriverkkoa tule vuosikymmeniin", toteaa Rovaniemen maalaiskunnan ympäristösihteeri Erkki Lehtoniemi.
Maalaiskunnassa asetus koetaan turhaksi
Rovaniemen maalaiskunnassa on järjestetty neuvontaa uuden asetuksen tiimoilta, mutta tiedonkulku on törmännyt passiivisiin asukkaisiin.
"Asetus on osittain koettu tarpeettomaksi. Ihmiset lykkäävät selvityksen tekoa, sillä useampi tekisi kerralla kunnollisen korjauksen kuin että alkaisi tekemään tällaista välivaihetta," Lehtoniemi sanoo.
Myöskään Erkki Lehtoniemi ei lähde arvioimaan, kuinka monesta taloudesta jätevesiselvitys jo löytyy tai tulee määräajassa löytymään.
Maalaiskunnan alueella on 3 300 kotitaloutta, jotka eivät ole viemäröinnin piirissä.