Jääkiekko: Kärpät hävisi vii­mei­sen lii­ga­kamp­pai­lun­sa Ha­ka­met­säs­sä jat­ko­ajal­la

Pääkirjoitus: Köy­hil­le pu­toi­lee nyt vain muruja rik­kai­den ro­ko­te­pöy­dil­tä, eikä se ole edes jäl­kim­mäi­sen joukon etu

Jä­te­ve­si­lai­tok­set ke­rää­vät dataa, mutta sitä ei vält­tä­mät­tä osata so­vel­taa – lai­tos­ten di­gi­ta­li­soin­nil­la ha­lu­taan en­na­koi­da riskejä tai löytää vuo­to­koh­tia

Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt Oulun yliopistolle Euroopan aluekehitysrahaa jätevesilaitosten digitalisointia varten.

Projektipäällikkö Pirkko Taskinen kertoo, että vedenkäsittelyyn toivotaan kokonaisratkaisuja. Vesilaitokset eivät halua haalia tuotteita kymmeneltä eri firmalta.
Projektipäällikkö Pirkko Taskinen kertoo, että vedenkäsittelyyn toivotaan kokonaisratkaisuja. Vesilaitokset eivät halua haalia tuotteita kymmeneltä eri firmalta.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Vesiyhteistyö tiivistyy Oulun yliopiston johdolla. Mukana on neljä vesilaitosta ja tusina yritystä ympäri Suomea.

Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt Oulun yliopistolle Euroopan aluekehitysrahaa jätevesilaitosten digitalisointia varten. Tavoitteena on hyödyntää tietotekniikkaa jäteveden puhdistuksessa yhteistyössä tutkijoiden, yritysten ja viranomaisten kanssa.

AIF Water Ecosystemin rakentamaan hankkeeseen on lähdössä mukaan tusina yritystä sekä neljä vesilaitosta.

– Ytimenä on Oulun kova ict-osaaminen ja Oulun Veden aktiivisuus, kertoo projektipäällikkö Pirkko Taskinen.

Tietotekniikka ei yksin riitä.

– Sitä on osattava myös soveltaa.

Yrityksillä on tarjolla tuotteita, mutta innovaatio saattaa olla kapea ja sen myyminen yksin vaikeaa. Vesilaitokset ovat kiinnostuneita, mutta ne haluavat kokonaisuuksia osaratkaisujen sijaan.

Laitokset myös mittaavat jo kaikenlaista, mutta saavatko ne keräämästään datasta kaikkea mahdollista hyötyä?

– Dataa tulee, mutta osataanko sitä käyttää, pystytäänkö ennakoimaan riskejä, löydetäänkö tukokset ja vuotokohdat, Taskinen listaa.

Niinpä kun yritykset ja Pohjois-Suomen vesilaitokset kohtasivat työpajassa yliopistolla runsas vuosi sitten, oli tavoitteena kartoittaa tarpeita.

– Lähdetään ongelmakeskeisesti. Toisella on ongelmia, toisella ratkaisuja. Ne pitää saada dialogin kautta yhteen.

Riskejä on monenlaisia. Muistissa on vesilaitoskriisi Nokialla: väärää venttiiliä ei noin vain avata, jos fyysiset verkostot mallinnetaan digitaalisesti.

Oulunsalossa taas liukeni pari vuotta sitten bakteereja juomaveteen kattovuodon takia.

– Sähkön avulla voidaan paljastaa veteen kuulumattomia aineita, Taskinen kertoo.

Pumppaamoista ja putkista kannattaa myös kerätä tietoa poikkeamista, että vesilaitos pystyisi ennakoimaan kapasiteettien täyttymistä.

Kun Etelä-Suomessa jätevesien virtaus nousi yhtäkkiä, kävi ilmi, että rakennusfirma oli liittänyt hulevedet jätevesiviemäriin.

Operaattorikin ovat kuulolla, sillä tiedot ympäristön mittauspisteiltä halutaan kerätä langattomasti.

Sitäkin selvitetään, voidaanko ratkaisuja viedä taloudellisesti pienempiin laitoksiin.

– Sen takia meillä on Kempele ja Kuopio mukana.

Myös vienti on mielessä. Marraskuussa Taskinen järjesti Suomelle paviljongin ensi kertaa Aquatec Amsterdamiin.

– Hollanti on kova vesimaa. Olimme Hollantia vastapäätä.

Vesimessuille lähti kuusi yritystä Ecosystemin, Kuopion ja Mikkelin vesiklusterien kanssa. Yhteyksiä solmittiin tahoihin, jotka ajavat isojen vesilaitosten asioita Australiaa, Singaporea, Brasiliaa ja Britanniaa myöten.

– Ne haluaisivat nimenomaan ymmärtää digitaalisuutta, miten voisivat tehostaa toimintaansa.

Oulu on mukana myös EU:n Water Smart -yhteistyössä. Valmisteilla on kilpailukykyä edistävän rahoituksen haku pk-yrityksille. Kahdeksan kumppanimaan joukossa on niin Espanja, Ranska kuin Hollantikin.

– Siinäkin pyritään suljettuihin vesikiertoihin. Mitataan vettä ja tiedon pohjalta ohjataan vesiprosessia.

Ilman vettä ei ole elämää. Markkinat maailmalla ovat isot, sillä hallittu jätevesien kierrätys auttaa hyödyntämään rajallisia vesiresursseja järkevästi. Myös energian käyttö tehostuu.

Taskinen ennakoi, että EU-komission Green Deal tulee vielä tarjoamaan rahoitusta vastaaville hankkeille. Osaajat ovat hänestä Suomessa kuitenkin edelleen liian hajallaan.

Vesi- ja ympäristötekniikan tutkijatohtorin Pekka Rossin mukaan laajemman aineiston keräys ja analyysi auttavat pienentämään puhdistamojen jätevesimääriä.

– Kun tietoa tulee, sitä voidaan käyttää jätevedenpuhdistamojen toiminnan parantamiseen.

Vuotovesien ja pumppausvesien kartoitus auttaa kohdentamaan saneerauksia ja huoltokorjauksia verkostoihin, jotka alkavat olla käyttöikänsä päässä.

– Aineisto auttaa huomaamaan ajalliset muutokset, kun tilanne muuttuu vaikkapa vuotovesien lisääntyessä

Kulunut leuto talvi on ollut vuotovesien osalta ongelmallinen. Putkiin on kulkeutunut helposti hulevettä.

Alan perusosaaminen on Rossin mielestä hyvää. Vesihuoltoon erikoistuu Oulun yliopistossa 20–30 opiskelijaa vuodessa ympäristötekniikan ja yhdyskuntatekniikan koulutusohjelmissa.

Vesi verkottaa

AIF Water Ecosystem on saanut 370 000 euroa Euroopan aluekehitysrahoitusta (EAKR) kahdelle vuodelle.

Mukana ovat vesilaitokset Oulusta, Kempeleestä, Kuopiosta ja Helsingistä sekä 12 yritystä ympäri Suomea: Colloidtek, Dewaco, Digita, Flowplus, Fluidit, HYXO, Neuroflux, Pipelife, Planora, Ramboll, Trimble Solutions, Vesitieto.

Vesiekosysteemissa kaikkiaan yli 50 tahoa Suomesta.

AIF Water Ecosystem on osa kansallista Allied ICT Finland eli AIF-verkostoa.

AIF jatkaa Oulun alueella langatonta tiedonsiirtoa eri aloilla edistäneen Hilla-korkeateknologiaohjelman perinnettä valtakunnallisella tasolla muun muassa tehdasympäristössä tai ruokaketjujen osalta. Rahoitusta saatu teollisuus- ja elinkeinoministeriöltä.