Oulainen Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn kiemurat ovat kuohuttaneet mieliä vuosikaudet. Lain voimaanastumisen raja, vuosi 2013 lähenee ja kansa janoaa tietoa.
"Kuntien velvollisuus on antaa tietoa. Koska kyseessä on valtakunnan tason asia eikä mikään pikkurahoilla hoidettava juttu, halusin tehdä oppaan, joka pohjautuu tämänhetkiseen lainsäädäntöön. Se esittelee vaihtoehdot ottamatta kantaa kaupallisesti. Se voidaan päivittää aina, kun uutta asiaa ilmenee", sanoo Oulaisten kaupungin ympäristösihteeri Eeva Heiska.
Heiskan opas on pantu merkille myös valtakunnallisesti. Hän pääsee esittelemään sen maaliskuun lopulla Helsingissä Suomen Ympäristökeskuksen järjestämänä teemapäivänä.
Vaikka oppaassa on ohjeet Oulaisten, Siikalatvan, Haapaveden ja Pyhännän kuntien asukkaille ja lista siitä, mitkä kiinteistöt lain piiriin kuuluvat, sopii vihkonen kaikkien käyttöön. Opas löytyy myös edellä mainittujen kuntien kotisivuilta.
Opasta voisi soveltaa muidenkin kuntien käyttöön lisäämällä siihen kuntakohtaiset ohjeet ja kartat. "Kunnissa on eroja tiedoissa ja käsityksissä lain sisällöstä, joten toimeenpanossakin ilmenee epäselvyyttä. Ohjeet kuntalaisille ovat siis vaihdelleet asuinpaikan mukaan", Heiska tietää.
Heiska sanoo kokeneensa oppaan teon haasteena. "Halusin selvittää aluksi vain menetelmät ja mitä ne edellyttävät valvonnalta. Huomasin pian, että asia on selvitettävä laajemmin. Olen todentanut tiedot eri lähteistä ja menetelmiä esitellessäni olen ollut jätevesijärjestelmien valmistajien suhteen neutraali. Pyrin asialliseen käsittelyyn, sillä tärkeintä on, että jokainen saa vastauksen kysymyksiinsä."
Ja kysymyksiä riittää. "Ihmisiä kiinnostaa se, kuuluuko hänen tehdä jotain ja milloin viimeistään. Jos kuuluu, niin mitä pitää tehdä ja mikä tapa on paras ja edullisin juuri minulle?"
Nämä vastaukset oppaasta löytyvät, mutta edelleenkin parhaan vaihtoehdon valinta ja vastuu lopputuloksesta jää jokaisen itsensä harkittavaksi.
Heiska löysi opasta työstäessään lainsäädännöstä myös epätarkkuuksia, jotka hämmentävät. Aikatauluissa siirtymäajan lykkäysilmoituksen ja lykkäyshakemuksen menettelyt ovat voimassa samanaikaisesti.
"Lykkäysilmoituksen voi tehdä, jos järjestelmän rakentaminen tulee kohtuuttoman kalliiksi ja on teknisesti poikkeuksellisen vaativaa ja asuminen kuormittaa ympäristöä vain vähän. Lykkäyshakemuksen taas voi tehdä viideksi vuodeksi kerrallaan lähes samoista syistä."
"Tästä puuttuu tarkoituksella kaikki mutu-tieto. Se on silkkaa faktaa", tekijä korostaa.