Kuusamo Maaseudun talojen ja loma-asuntojen jätevesijärjestelmien kunnostamisessa on edessä iso ja kallis ruljanssi, sillä suurin osa haja-alueiden järjestelmistä joudutaan uusimaan lähivuosina perusteellisesti.
Jätevesien käsittelyä rajusti tiukentava, vuosia valmisteilla ollut asetus hyväksyttiin kesäkuussa. Määräykset astuvat voimaan ensi vuoden alussa, mutta niiden vaatimuksiin on varaudutaan jo nyt uusrakentamisessa.
Todellinen pommi odottaakin maaseudun vanhojen kiinteistöjen jätevesien käsittelystä, sillä vielä vuosikymmen sitten rakennetut menetelmät eivät täytä tiukentuvia määräyksiä.
Vanhojen kiinteistöjen viemäröinnin korjaamisessa on varattu kymmenen vuoden siirtymäaika.
Avustuksista
huutava pula
Vaikka ympäristöviranomaiset pelkäävät, että korjaustöissä vitkutellaan kalkkiviivoille saakka samalla tavalla kuin huoltoasemien suojaamisessa, kyselyjä tulee jo runsaasti.
"Monet ovat kauhuissaan ja epätietoisiakin siitä, millaisia uusien järjestelmien tulee olla. Kaikilla ei ole edes tietoa siitä, miten oman talon jätevesien käsittely on toteutettu", kertoo projektipäällikkö Kaisa Junttila Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.
Siuruanjoki kuntoon -projektia vetävä Junttila on tutustunut maaseudun jätevesien hoitoon. Hänen arvion mukaan haja-alueiden kiinteistöistä 70-80 prosenttia on sellaisia, joiden jätevesien käsittely ei täytä uusia vaatimuksia.
Konsteja jätevesille löytyy, mutta kevyidenkin järjestelmien rakentaminen on kallista. Junttila laskee, että alle 3 400 euron kuluilla monessakaan kiinteistössä ei selvitä.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vesihuoltopäällikkö Timo Viitasaari sanoo, että kovimman helteen määräysten tiukentaminen tuo kunnille, joilla on käytännön valvontavastuu.
Ympäristökeskuksessa ei ole kartoitettu tarkalleen haja-alueiden rakentamistarvetta. Viitasaaren mukaan sormituntumalla kuitenkin tiedetään, että suurin osa vanhojen kiinteistöjen likavesijärjestelmistä kaipaa kunnostusta.
Sakokaivojen, suodatus- ja imeytyskenttien ja pienpuhdistamojen rakentamiseen on mahdollisuus saada avustusta. Viitasaari on kuitenkin huolissaan, että rajun rakentamistarpeen vuoksi varat loppuvat auttamattomasti kesken.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on voinut avustaa noin 100-150 kohdetta vuodessa. Keskimäärin rakentamiskulut ovat 3 000-4 000 euron haarukassa. Tukea rakentamiskuluihin on saanut suunnilleen neljänneksen.
Kuusamossa edessä
miljoonien savotta
Kuusamon vs. ympäristösihteeri Heino Ervasti arvioi, että haja-alueiden jätevesijärjestelmien korjaamisessa odottaa reilun kolmen miljoonan euron urakka.
Kuusamossa on yli 6 000 taloutta ja runsaasti loma-asutusta. Vaikka rakentamistarve laukeaakin sellaisissa kiinteistöissä, joissa on vesijohdot, parantamiskohteita on arviolta tuhansia.
Uusimistarve on niin suuri, että osan taloista epäillään jäävän ennen pitkää tyhjilleen, kun niiden jätevesijärjestelmiä ei kannata enää korjata.
Vuotungissa Pudasjoen niskassa olevan talon jätevesijärjestelmiä juuri korjaava Jukka Myllylä uusii systeemin perusteellisesti.
Oulusta perheineen vaimonsa synnyinkotiin muuttanut Myllyllä teki perusteelliset kokeet, ennen kuin valitsi puhdistusmenetelmän. Kolmiosaisen sakokaivon jatkeeksi tulee vielä maasuodatus. Maaperä oli niin tiivistä, ettei imeytys onnistunut.
Rakentamiselle tuli lisäkustannuksia, mutta kaupungin lvi-insinöörinä työskentelevä Jukka Myllylä halusi varmistaa, että järjestelmä toimii läpi vuoden.
"Hintaa tulee noin 20 000 vanhaa markkaa, jos omalle työlle ei laske mitään. Kun on rakenneltu kaikenlaista, pitää sitä ajatella asioita ympäristöystävällisestikin", komealla paikalla Ylä-Vuotunkijärven rannalla seisovan talon peruskorjannut Jukka Myllylä sanoi.