Jä­te­ve­si­jär­jes­tel­miä sa­nee­ra­taan ha­ja-asu­tus­alueil­la lais­kas­ti

Haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmissä on paljon puutteita. Muoviteollisuus ry:n ja eri ympäristöviranomaisten laskelmien mukaan Suomessa on vielä noin 300 000 vakituista kiinteistöä, joiden tulisi saattaa jätevesijärjestelmänsä uuden asetuksen vaatimalle tasolle

Jätevesijärjestelmissä on haja-asutusalueilla paljon puutteita.
Jätevesijärjestelmissä on haja-asutusalueilla paljon puutteita.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmissä on edelleen varsin paljon puutteita.

Muoviteollisuus ry:n ja eri ympäristöviranomaisten laskelmien mukaan Suomessa on vielä noin 300 000 vakituista kiinteistöä, joiden tulisi saattaa jätevesijärjestelmänsä uuden asetuksen vaatimalle tasolle. Asetus tuli voimaan toissa vuoden alussa. Toimenpiteille on varattu kymmenen vuoden siirtymäaika.

Suomen ympäristökeskuksen tutkimusinsinööri Pirjo Rantanen kertoo, että suuressa osassa haja-asutusalueiden vanhoja asuinrakennuksia ja loma-asuntoja on edelleen käytössä saostuskaivojärjestelmä, joka ei uuden asetuksen mukaan ole enää riittävä mekanismi jätevesien puhdistuksessa. Lisäksi tarvitaan esimerkiksi maasuodattamo tai pienpuhdistamo.

Jätevedet merkittäviä vesistöjen kuormittajia

Rantanen muistuttaa, että jätevesien käsittelyn tehostamisen tarkoituksena on suojella etenkin lähiympäristöä. Haja- ja loma-asutuksen jätevedet ovat maatalouden jälkeen suurimpia vesistöjen fosforikuormittajia teollisuuden ohella. Jäteveden sisältämä eloperäinen aine kuluttaa vesistöjen happivaroja.

Leväongelmien lisäksi rehevöityminen näkyy muun muassa rantojen kaisloittumisena ja ojien umpeutumisena. Huonosti käsitelty tai väärään paikkaan johdettu jätevesi tai käymäläjäte likaa myös pohjavettä sekä pilaa uimarantoja ja kasveja.

Korjausintoa hillitsee korkea hinta

Muoviteollisuus ry:n asiamies Aulis Nikkola arvioi, että jätevesijärjestelmiä korjataan vuosittain haja-asutusalueilla jokusia tuhansia. Jos korjaustyötä tehtäisiin tasaiseen tahtiin, korjattavien kohteiden määrä edellyttäisi, että saneerauksia tehtäisiin joka vuosi noin 40 000. Tämänhetkisellä luvuilla ei toteudu edes kymmentä prosenttia teoreettisesta määrästä.

Yksi keskeinen syy vähäiseen jätevesijärjestelmien saneerausintoon on laitteiden kalleus. Rantasen mukaan järjestelmien uusiminen maksaa noin 3 000--5 000 euroa, minkä lisäksi saneeraus vaatii hyvää suunnittelua ja paneutumista aiheeseen. Saneerauksessa voi kuitenkin hyödyntää kotitalousvähennystä.

-- Kunnollinen suunnittelu on todella tärkeää. Kun järjestelmää uusii, kannattaa hankkia asiansa osaava suunnittelija, jolla on koulutus nimenomaan pienten laitteiden suunnitteluun, Rantanen tähdentää.

Ilmoita asiavirheestä