Viime vuoden alussa voimaan astunut haja-asutusalueiden jätevesiasetus hämmentää ihmisiä. Käytännössä asetus tarkoittaa sitä, että 10 vuotta kestävän siirtymäkauden aikana viemäriverkkoon kuulumattomissa kiinteistöissä joudutaan tekemään jätevedenkäsittelyyn liittyviä investointeja.
Asetus koskettaa suurta kansanosaa, sillä miljoona suomalaista jää tällä hetkellä viemärilaitosten toimintapiirin ulkopuolelle.
Päälle tulevat noin miljoona mökkiläistä, jotka asuvat osa-aikaisesti nykyaikaisen jätevesihuollon ulottumattomissa.
Ensimmäinen aikaraja on tämän vuoden viimeinen päivä, johon mennessä on laadittava selvitys nykyisistä jätevesilaitteista.
Kiinteistöissä, joissa ei ole vesi-wc:tä, selvityksen tekemisen jatkoaika kestää vuoden 2007 loppuun.
Nivalan Maliskylässä kiinteistökohtaiset selvitykset on jo tehty erillisen Jätevedet puhtaaksi -hankkeen puitteissa. Nyt arkistossa on ankaraa faktaa 167 kiinteistöstä.
"Saimme arvokasta ja osin yllättävääkin tietoa", projektipäällikkö Jaana Salo huomauttaa.
Maliskylä-pilottikokeilun jälkeen eri puhdistusvaihtoehtojen kustannusarviot näyttäytyvät asiantuntijoille aivan eri valossa.
"Kylän yhteinen ja kiinteistön oma puhdistamo ovat samalla viivalla, kun puhutaan kustannuksista. Aikajanalla jälkimmäinen on heti alkuun edullisempi, mutta 20 vuoden aikana tilanne kääntyy toisinpäin", Salo kiteyttää.
Myös viemäröintimahdollisuutta on pohdittu.
"Kylä on sen verran kaukana keskustasta, ettei viemäröinnin piiriin pääseminen ole lähivuosina realismia", Salo tietää.
Epäkohtia löytyy
Salon mukaan uudesta asetuksesta löytyy myös epäkohtia. Erityisen ongelmalliseksi tilanne kärjistyy talouksissa, joiden huoneistopinta-ala on suuri, mutta asukasmäärä pieni.
"Suurineliöisiltä kiinteistöiltä vaaditaan myös suurempaa jätevedenkäsittelytehoa. Siis asukasluvusta huolimatta."
Vakinaiseen asuntoon toimivan jätevesijärjestelmän saa halvimmillaan noin 3 000 eurolla, mutta toisessa ääripäässä hinta voi nousta jopa 10 000 euron tuntumaan.
Paljon on kiinni siitä, missä kiinteistö sijaitsee. Esimerkiksi pohjavesialueilla jätevesien käsittely tulee kalliimmaksi.
Myös kiinteistön varustelutasolla ja käyttötarkoituksella on merkitystä. Vaatimattoman varustelun loma-asunnoissa, joissa on kuivakäymälä, kustannusarvio tippuu 0-500 euroon.
Muutenkin investointivaiheessa korostuu maalaisjärjen käyttö. Jos kiinteistön, esimerkiksi "mummonmökin", käyttö kattaa vain siirtymäajan, ei uuteen jätevesijärjestelmään kannata sijoittaa ylettömästi - ei ainakaan, jos asiaa tarkastelee vain taloudenpidon näkökulmasta.
Asetusteksti on täynnä tiukkoja määräyksiä, mutta joukkoon mahtuu säännön vahvistava poikkeuskin. Vähäiset jätevedet saa johtaa puhdistamattomana maahan, mikäli joukossa ei ole käymälävesiä.
Ympäristölainsäädäntö ulottuu myös suomalaisten pyhään paikkaan - rantasaunaan.
"Mitään talousjätevesiä ei saa johtaa suoraan järveen tai jokeen", Salo alleviivaa.