Jä­te­ve­det yhteen suur­puh­dis­ta­moon

Vesikolmio Oy:n kuusi osakaskuntaa suunnittelevat jätevesien johtamista tulevaisuudessa yhteen runkolinjaan ja sitä kautta yhteen suurpuhdistamoon, joka rakennettaisiin Kalajoelle meren rantaan.

Nivala

Vesikolmio Oy:n kuusi osakaskuntaa suunnittelevat jätevesien johtamista tulevaisuudessa yhteen runkolinjaan ja sitä kautta yhteen suurpuhdistamoon, joka rakennettaisiin Kalajoelle meren rantaan. Hankkeen lähes 30 miljoonaan euron kustannukset ovat suuret, mutta useimmissa kunnissa on lähivuosina joka tapauksessa edessä isot puhdistamoinvestoinnit.

Keskitettyyn puhdistamo on noussut esille Kalajokilaakson vesihuollon yleissuunnitelmassa, jonka ovat laatineet yhteistyössä Vesikolmio Oy, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja alueen kunnat. Päätöksiä asiasta tehdään sen jälkeen, kun kuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat valmistuvat.



Haja-asutuksen jätevedet samaan runkolinjaan


"Kuntien edustajat ovat suhtautuneet hankkeeseen pääosin myönteisesti, ainoastaan Haapajärvellä ollaan vielä oltu hieman epäileviä", ympäristöasiain päällikkö Heikki Nikkarikoski ympäristökeskuksesta kertoo.

Hän korostaa, että yhteispuhdistamo on ajankohtainen 10-15 vuoden kuluttua.

Suurpuhdistamo vaatii myös perusteelliset selvitykset ennen rakentamispäätöstä. Muun muassa ympäristövaikutukset pitää tarkkaan arvioida. Myös puhdistamon paikka Kalajoella vaatii tarkan suunnittelun, koska se ei voi sijaita asutuksen lähellä eikä saa vaarantaa esimerkiksi Hiekkasärkkien matkailua.

Runkolinjojen rakentaminen ja suurpuhdistamo maksavat tämän hetken arvion mukaan 27,7 miljoonaa euroa. Suurpuhdistamolle on laadittu myös vaihtoehtomallit, jotka nekin nielevät rahaa yli 22 miljoonaa euroa.

Yksi merkittävä hanketta puoltava tekijä on se, että haja-asutusalueiden jätevesien puhdistusmääräykset tiukkenevat. Tulevan kymmenen vuoden aikana lähes kaikkiin sivukylien kiinteistöihin pitää rakentaa nykyistä paremmat jäteveden puhdistusmenetelmät.

"Pääosa jokilaakson haja-asutuksesta on sijoittunut nauhamaisesti jokivarteen. Yhteinen runkolinja mahdollistaisi sen, että myös sivukylien jätevesiä voitaisiin edullisesti johtaa yhteiseen puhdistamoon, jolloin säästetään kustannuksia kiinteistökohtaisissa puhdistusjärjestelmissä", Nikkarikoski mainitsee.

Kuntien yhteinen jätevesihuolto ottaa ensiaskeleen jo tänä syksynä, kun Sievistä ryhdytään rakentamaan jätevesiputkea Ylivieskan puhdistamoon. Sievin puhdistamo on aikansa elänyt ja liian pieni, mutta Ylivieskan puhdistamossa on ylimääräistä kapasiteettia sen jälkeen, kun teurastamo lopetti toimintansa.

Seuraavaksi on vuorossa Alavieska, jonka olisi jo pitänyt esittää ympäristölupaan suunnitelma, miten jätevesien puhdistus hoidetaan. Todennäköisin vaihtoehto on, että Alavieskasta rakennetaan putki Kalajoen puhdistamoon.

Ylivieskan puhdistamon käyttöiäksi on arvioitu enintään 15 vuotta ja jo lähivuosina puhdistamossa on tehostamistarvetta.



Ei vaaraa
Hiekkasärkille


"Merivirtojen suunta on Kalajoen edustalla pohjoiseen, joten vesi ei kulkeudu Hiekkasärkille päin. Toisaalta hyvä kysymys on, olisiko siinä eroa, että jätevedet kulkevat putkessa Kalajoelle kuin että ne kulkevat Kalajokea pitkin", Nikkarikoski mainitsee.

Hän arvelee, että suurpuhdistamon purkuputki pitää johtaa kauemmaksi merelle.

Puhtaan veden saanti on hyvin turvattu Vesikolmio Oy:n alueella. Suurimpia lähivuosien hankkeita ovat uuden linjan rakentaminen Kiiskilänkylän pohjavesialueelta Sieviin, missä vedenkulutus on kasvavan teollisuuden ja asukasmäärän vuoksi kasvanut.

Pitkän tähtäimen suunnitelmassa on myös toinen johto Kalajoelta Ylivieskaan, jonka tarkoituksena on turvata puhtaan veden saanti myös poikkeusoloissa.

Ilmoita asiavirheestä