Oulu Keskiviikkona Tampereella alkava kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi voi tuoda mieleen ensimmäisenä vanhan mökkihuusin. Mielikuva on kuitenkin vain pieni osa totuutta, sillä kehitysmaissa vesivessa on monilla alueilla omituisuus.
Suomessakin yleisen viemärijärjestelmän ulkopuolella on 350 000 kiinteistöä, joissa asuu ympäri vuoden noin miljoona ihmistä. Näiden miljoonan suomalaisen kotitalouksien jätevesien vuosittainen fosforikuormitus on 1,5 -kertainen verrattuna vesihuoltolaitosten viemärijärjestelmiin liittyneiden 4,2 miljoonan ihmisen vuosittaiseen fosforikuormitukseen.
"Ensi vuoden alusta voimaan tuleva asetus haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä tekee sanitaatiokysymyksestä ajankohtaisen myös kotimaassa", muistuttaa konferenssiin osallistuva ylijohtaja Pekka Jalkanen ympäristöministeriöstä.
Asetus velvoittaa haja-asutusalueilla asuvia tehostamaan jätevesien käsittelyä. Pelkkä saostuskaivo ei enää riitä, vaan kiinteistöihin on järjestettävä myös kaivoista lähtevän jäteveden käsittely. Kotitalouksien jäteveden fosforipitoisuudesta yhteensä 80 prosenttia ja typpipitoisuudesta 90 prosenttia on peräisin ulosteesta ja virtsasta.
Tapauskohtaista helpotusta
"Kuivakäymälä ei ole vaihtoehto, vaan osaratkaisu", muistuttaa asetuksen velvoitteesta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vesihuoltopäällikkö Timo Viitasaari. "Jätevesikuorma muodostuu monesta eri tekijästä, joista yksi on käymäläjäte. Kuivakäymälällä voidaan poistaa tämä kuormitus, mutta se ei ole riittävä siihen nähden, mikä kokonaispoistuman pitäisi olla."
Yli-insinööri Erkki Santala Suomen ympäristökeskuksesta kertoo kuitenkin, että käyttämällä kuivakäymäläjärjestelmää voidaan täyttää asetuksen vaatimukset paljon helpommin. Eroa syntyy varsinkin typenpoistovaatimuksen täyttämisessä.
Tämä ei silti välttämättä tarkoita, että remontista pääsisi halvemmalla. "Se on aika tapauskohtaista ja riippuu ratkaisevasti siitä, millainen käymäläjärjestelmä tulee kyseeseen. Esimerkiksi monia omakotitaloon tarkoitettuja järjestelmiä on hyvin vaikea sijoittaa jälkikäteen. Osa tehokkaimmista malleista vaatii kellaritilaa, ja sellaisen tekeminen jälkikäteen on vaikeaa tai mahdotonta."
Modernia tekniikkaa, kymmeniä malleja
Konferenssia järjestävän Ekoinfo ry:n puheenjohtaja Raimo Flink kertoo suhtautumisen kuivakäymälöihin olevan kaksijakoista. "Osa on hyvinkin innostuneita ja suuri enemmistö antaa piut paut." Innostuneet ovat Flinkin mukaan maalla asuvia ja mökkiläisiä. Kuivakäymälät ovat myös kehittyneet pitkälle pihan perällä vinossa seisovista lautakopeista.
Konferenssin yhteydessä järjestettävässä kuivakäymälänäyttelyssä on esillä kierrätysmuovilaudasta valmistettu porraskäymälä, jota Flink kehuu alan viimeisimmäksi uutuudeksi. Ympärivuotiseen omakotikäyttöön tarkoitetussa mallissa virtsa kerätään 20 litran muovikanisteriin ja kiinteä jäte kompostoituu asteittain porrasmaisen rakenteen ansiosta. Sekoitusta ei tarvita.
Näyttelyssä esitellään myös kompostoreita, jotka ovat oleellinen osa kuivakäymälän käyttöä. "Jälkikäsittely on yksinkertaista ja monikäyttökompostorissa voi hyödyntää biojätteet, kasvijätteet ja käymäläjätteet", Flink lisää.
Käymälöitä on joka lähtöön monilokerollisista 1 600 litran säiliöistä pieniin 25-litraisiin. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen sivuilta löytyy nelisenkymmentä erilaista mallia.