Yleiset jätteenkeräyspaikat alkavat jostain syystä usein muistuttaa kaatopaikkoja. Kaikki eivät viitsi lajitella, ja ongelmajätteisiin kuuluvia akkuja ja tietokoneita ilmestyy jäteastioiden viereen.
Samoin taloyhtiöiden jätesuojat ja syrjässä sijaitsevat keräyspisteet houkuttavat ulkopuolisia tuomaan luvattomasti roskiaan ja jätteitään muiden siivottaviksi.
Tarina kertoo oululaismiehestä, joka pyöräili iltaisin lähiössä roskapussi mukanaan ja heitti jätepussin aina naapuruston roska-astioihin. Näin hän säästi omaa kukkaroaan ja maksatti jätelaskunsa muilla.
Vilkkaiden ostoskeskusten yhteydessä sijaitsevat lajitellun jätteen keräyspaikat tahtovat täyttyä nopeassa tahdissa. Silloin on syytä harkita keräystahdin tiivistämistä.
Kotitalouksien jäteasioiden valvonta on vaikeaa. Siksi pitääkin vedota terveeseen järkeen ja ihmisten asenteisiin. Naapuriapuna asukasyhdistykset voisivat sopia, että määräajoin viedään yhteiskuljetuksena muut jätteet ja romut kaatopaikalle tai kierrätyskeskukseen.
Kaiken kaikkiaan teollisuuden, rakentamisen, mineraalien kaivuun, maatalouden ja kotitalouksien jätteistä hyödynnetään vain 40 prosenttia. Kierrätystä on siten vara parantaa monella tasolla.
Jätelain uudistus on parhaillaan menossa. Tavoitteena on vähentää jätteiden määrää, edistää kierrätystä ja parantaa jätehuollon valvontaa.
Samaan aikaan Ouluun rakennetaan oma jätteenpolttolaitos, joka helpottaa Ruskon kaatopaikan paineita. Valtakunnallisesti polttolaitokset ovat huolissaan jätteen riittävyydestä lähivuosina. Kun kilpailu jätteistä alkaa, on syytä toivoa, että se ei merkitse kierrätyksen ja uusiokäytön unohtamista.