Kuntien jäterallista vastaavat ovat enemmän kuin ihmeissään: Käymistilassa olevan jätehuollon vaatimukset kasvavat koko ajan, aikarajat umpeutuvat ja uudet määräykset ovat entistä tiukempia.
Nyt vannotaan polttamisen nimiin, sillä se katsotaan ainakin Lapin läänissä ainoaksi käyttökelpoiseksi tavaksi täyttää hyötykäytön vaatimukset.
"Polttaminen on ainoa vähänkään järkevä tapa", sanoo Perämeren Jätehuolto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Topi Hyötylä.
"Toivotaan, että poltto toteutuu", saman firman toimitusjohtaja Arto Hopia huokaa. Yritys vastaa Kemin, Keminmaan, Tornion, Tervolan ja Ylitornion jätehuollosta.
Valtakunnallisten yhdyskuntajätteen hyödyntämistavoitteiden mukaan lähivuosina 80 prosenttia jätteistä pitäisi ohjata hyötykäyttöön. Lapin läänissä tavoite toteutuu Lapin ympäristökeskuksen ympäristönsuojelupäällikön Tiina Kämäräisen mukaan vain siten, että osasta jätteestä tehdään energiaa polttamalla.
"Meillä on materiaalinkin hyödyntämisessä vielä paljon kehittämistä", Kämäräinen huomauttaa.
Valtio ohjaa verotuksella jätteiden hyötykäyttöön. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen hyötykäyttäminen vapauttaa verosta, joka on viime vuodet noussut harppomalla. Valtio nosti vuoden 2003 alusta kaatopaikalle tuotavan jätetonnin veron runsaasta 15 eurosta 23 euroon, mutta ensi vuonna vero on jo 30 euroa.
Jätelaki lähtee siitä, että kaikki yhdyskuntajätehuollon kulut pitäisi periä kuluttajilta. "Meillä yli puolet kuluttajan maksamasta jätemaksusta on valtiolle menevää veroa", Hopia kertoo.
Hopia pitää jäteveroa polttamiseen ohjaavana verona. Pohjoisen polttolaitosta suunnitellaan Oulun Energian johdolla ja suurella porukalla Ouluun.
"Toivon totisesti, että laitos rakennetaan, sillä sen suunnitteluun on pantu paljon voimavaroja. Jätehuollon onnistuminen myös vaatii polttolaitoksen."
Esikäsittely vielä
toiveen tasolla
Perämeren Jätehuollon alueelta kaatopaikalle kärrättävää kertyy vuodessa noin 50 000 tonnia, tästä karkeasti puolet on tarkoitus kuljettaa Oulun tulevaan polttolaitokseen.
Rovaniemen seutu jättäytyi kustannusten ja epävarmuustekijöiden vuoksi polttosopimuksesta, mutta ovia ei ole suljettu lopullisesti.
Mutta epävarmuus ja muutoksen tuulet väreilevät jätehuollon ympärillä muutenkin. Viimeisten kymmenen vuoden myllerrys on ollut melkoinen, mutta Kämäräisen mukaan lähivuosina ovat edessä vielä ne suurimmat ja merkittävimmät muutokset.
Valtioneuvoston 1997 antama päätös kaatopaikoista tipottelee hiljalleen uusia määräyksiä, joista ensi vuonna astuu voimaan esikäsittelyvaatimus.
Arto Hopia epäilee, ettei kenelläkään ole heti mahdollisuuksia toteuttaa sitä. Biohajoavien jätteiden kippaamista kaatopaikoille pitäisi myös voimakkaasti vähentää.
Epäselvää on osin myös se, mitä sana esikäsittely tarkoittaa. Kämäräisen mukaan heillekään ei ole tullut asiasta ohjeistusta. "Esikäsitelty jäte on varmaan osittain syntypaikalla lajiteltua eli siitä on otettu erilleen erät, jotka voidaan kohtuudella hyödyntää", Tiina Kämäräinen päättelee.
Lapin läänissä biohajoavan jätteen erilliskeräys toimii Kämäräisen mukaan tällä hetkellä Kemi-Tornion alueella ja Rovaniemen seudulla.
"Se voidaan laajentaa suurimpiin kuntakeskuksiin jollain aikajänteellä, mutta ei haja-asutusalueille. Siellä vaihtoehtona on esimerkiksi omatoiminen kompostointi. Eteenpäin ollaan menossa, mutta ensi vuonna asia ei ole vielä viimeisen päälle hiottu."