Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen mielestä Ouluun kaavaillun mittavan jätteenpolttolaitoksen ympäristöllisesti sopivin sijoituspaikka on Rusko. Tekniikaksi sähkön ja lämmön tuottamiseen energiajätteestä se suosittelee arinatekniikkaa.
Keskus antoi maanantaina loppulausuntonsa hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, ja sen sanoma on jokseenkin selvä: antaa palaa. Lopulliset lupaehdot täsmentyvät kuitenkin vasta varsinaisessa lupamenettelyssä.
Ylitarkastaja Mikko Lukkarisen mielestä tehdyt selvitykset täyttävät Yva-lain ehdot ja mahdollistavat laitoksen rakentamisen. Taskilan jäteliete on ollut tarkastelussa mukana. Sen kuljettaminen laitokseen ja polttaminen siellä ei aiheuta pelättyjä hajuhaittoja.
Pallo on nyt laitoksen rakentamista suunnittelevalla Oulun Energialla. Se joko panee lupahakemuksen vireille tai sitten ei.
Lupahakemus vireille
Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela uskoo, että lupaa lähdetään hakemaan, ja kenties hyvinkin pian.
"Varsinaista investointipäätöstä ei ole vielä tehty, mutta se ei estä luvan hakemista. Mahdollinen ympäristölupa ei toisaalta velvoita rakentamiseen", Kurkela sanoo.
Mistään ihan pienestä investoinnista ei ole kysymys. Investointikustannusten arvioidaan olevan 90 miljoonan euron luokkaa.
Oulun Energian mukaan yva-tarkastelussa laitoksen toisena sijoitusvaihtoehtona ollut Kemira Chemicals Oy:n tehdasalue on teknis-taloudellisesti Ruskoa parempi ja edullisempi.
"Nyt meidän onkin laskettava ja päivitettävä todelliset erot. Toinen tehtävä on tarkastella ja vertailla käytettäviä tekniikoita. Ympäristökeskus on asettunut arinatekniikan kannalle. Lämpöä ja sähköä voidaan tuottaa energiajätteestä myös niin sanotulla leijutekniikalla", Kurkela sanoo.
Pyykösjärvi rauhaan
Ympäristökeskuksen lausunto torjuu yksiselitteisesti Pyykösjärven käytön Ruskon laitoksen jäähdytysvesilähteenä.
"Pyykösjärven vesi ei riitä jäähdytysvedeksi. Järvi ei voi myöskään ottaa vastaan tulokuormaa. Vaihtoehtoinen otto- ja purkupaikka on Oulujoki. Se ei uhkaa jokiveden laatua", sanoo ylitarkastaja Mikko Lukkarinen ympäristökeskuksesta.
Näillä näkymin käsiteltävän jätteen määrä mahdollisesti rakennettavassa laitoksessa on noin 165 000 tonnia vuodessa. Se on pääosin kierrätyksen ulkopuolelle jo jäävää sekajätettä.
Oulun Energia on tehnyt aiesopimuksen liki 40:ää pohjoissuomalaista kuntaa edustavan jäteyhtiön kanssa. Jätettä rahdattaisiin Ouluun noin 200 kilometrin säteeltä, pisimmillään Rovaniemen ja Kuusamon seudulta.
Kuljetukset kasvattavat roimasti Oulun ulkopuolelta tulevaa jäteliikennettä. Ympäristökeskus näpäyttikin muuten siloisessa lausunnossaan liikennereittien tarkastelun puutteellisuutta yva-selvityksessä.
"Liikenteen vaikutusten tarkastelussa olisi tullut esittää jätekuljetusten reitit ja liikennetiheydet kartalla tai taulukossa tieosuuksittain", lausunnossa todetaan.
Lukkarisen mielestä kriittisin tekijä koko prosessissa on sopivan jätepolttoaineen saaminen. Sen tulee olla siten lajiteltua että poltto on ylipäätään mahdollista.
"Jätteen laadulle tullaankin asettamaan varmasti ehtoja lopullisessa ympäristöluvassa. Siinä täsmentyvät myös muiden haitallisten vaikutusten torjuntavaatimukset", Lukkarinen sanoo.