Punaisenladonkankaalle suunnitellusta jätteiden käsittelykeskuksesta kaivataan Oulun kaupungin ja seudullisessa virkakoneistossa tarkempia tietoja ja lisää selvityksiä.
Jätekeskusta puntaroidaan maanantaina Oulun kaupunginhallituksessa ja keskiviikkona Oulun seudun ympäristölautakunnassa. Molemmat toimielimet antavat lausuntonsa Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristölupahakemukseen rakentaa Punaisenladonkankaan alueelle jätteiden kierrätys- ja käsittelykeskus.
Lausuntoaika umpeutuu 5. marraskuuta. Tuon jälkeen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ottaa kantaa yrityksen lupahakemukseen.
Lisää tarkkuutta
Oulun kaupungin vs. yleiskaavapäällikkö Paula Korkala on valmistellut kaupunginhallitukselle lausunnon, jonka mukaan ei ole vielä selvitetty riittävällä tarkkuudella seudullisen jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeita ja sijoittumista eikä eri toimijoiden aluetarpeiden yhteensovittamista.
"Punaisenladonkankaan kohdalla oleva seudun yleiskaavan merkintä ei ole mielestäni riittävä. Jätekeskuksen vaatima tila ja liikenne on selvitettävä tarkemmin", Korkala perustelee.
Korkalan valmistelema lausunto myötäilee kaupunginhallituksen kesäkuista kantaa, jossa kaupunginhallitus esitti Pohjois-Pohjanmaan liitolle ja seutuhallitukselle tutkittavaksi uudelleen jätekeskuksen sijoitus.
"Kaupunki ei ole vielä saanut vastausta", Paula Korkala huomauttaa.
Korkalan mukaan näkemyserot eivät välttämättä estä Lassila & Tikanojan lupaa, sillä ympäristölupalaissa lähdetään siitä, mitä oikeusvaikutteisessa kaavassa on todettu.
"Symboli jätekeskukselle on olemassa, mutta mielestäni jätekeskus on suunniteltava tarkemmin."
Korkala sanoo, että seudullinen yhdyskuntahuolto tarvitsee jätteiden käsittelyyn jatkopaikan.
Hän ei ota kantaa, kuka tehtävän hoitaa.
"Se voi olla yksityinen tai kunnallinen taho."
Punaisenladonkankaan lähellä Kiimingin Alakyläntien varressa on jättimäinen louhosalue, jossa on useampia toimijoita. Louhoksen käyttö jatkuu seuraavat 50 vuotta, sillä sieltä hankitaan Oulun seudulle valtaosa rakentamisessa tarvittavasta kiviaineksesta.
"Tietysti fiksuinta olisi ollut ensin louhia kalliot ja paikata sitten kuopat. Rusko on kuitenkin se paikka, jossa asiakkaat käyvät jatkossakin, mutta sillekin tarvitaan lisäaluetta. Oma kysymys on, poltetaanko jätteitä Oulun seudulla. Pilaantuneet maat tarvitsevat samoin laajoja alueita. Pateniemen saha-alueen maiden puhdistaminen on suuri urakka ja vaatii tilaa", Korkala sanoo.
"Ratkaisu ei ole helppo. Jätteet ovat ikävä asia. Kukaan ei halua, että jätteitä käsitellään kodin lähellä", Korkala toteaa.
Louhosta päin
Oulun seudun ympäristöviraston ympäristönsuojelusuunnittelijan Marketta Karhun luonnostelemassa lausunnossa kaivataan myös tarkempaa toimintojen suunnittelua. Alueelle pitäisi laatia seutuhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti ensin osayleiskaava tai muutoin ratkaista riittävän yksityiskohtaisesti toimintojen sijoittaminen.
Karhun mielestä läjitysalueita voitaisiin sijoittaa pohjoisemmaksi kalliolouhoksen suojavyöhykkeelle.
Tällöin etäisyys asutuksesta kasvaisi, ja Kalimenojan virkistysalueen suuntaan tulisi merkittävästi leveämpi suojavyöhyke.
Ympäristöviraston näkemyksen mukaan Punaisenladonkankaan jätekeskuksen esitetty jätevesien käsittely on riittämätön.
Niinpä ympäristövirasto ei pidä jätekeskuksen toiminnan aloittamista tarkoituksenmukaisena.
Kuivasjärven pienkiinteistöyhdistyksen Punaisenladonkankaan toimikunta on jo ympäristökeskukselle esittämässään lausunnossa ilmoittanut vastustavansa jätekeskuksen rakentamista.