Tämän päivän muotituote jätekeskuksissa on kaikenlainen elektroniikka. Yksityisasiakkaat kantavat sitä jatkokäsiteltäväksi selkä vääränä.
"Tietokoneromua tulee hirveästi, sillä koneiden käyttöikä on niin lyhyt. Tallentavien digiboksien vuoksi videot ovat nyt oikea sesonkituote. Paljon tulee myös akkuja ja öljyjä", Ylivieskan tänään torstaina vihittävän jätekeskuksen lajittelupihan hoitaja Jukka Järviluoma tietää.
Järviluoma lastaa tottuneesti loisteputkia keräyskonttiin. Putkia on kertynyt jo täysi lasti vietäväksi Riihimäelle Ekokemin käsiteltäväksi. Romua siis riittää.
"Jäte ei lopu, mutta kaatopaikoilta se toivottavasti loppuu. Se on meidän tavoitteemme, ja siksi ajamme sellaista lainsäädäntöä, että biohajoavaa ja palavaa jätettä ei saisi viedä kaatopaikalle", Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo linjaa.
Kukaan ei halua
jätettä nurkkiinsa
Jätehuollon alueellistaminen on ollut viime vuosien kuuma peruna. Ylivieskan ja 19 muun kunnan omistama alueellinen jätehuoltoyhtiö Vestia on ollut sekä ison jätekeskuksen vastustajien että yksityisten jätehuoltoyritysten hampaissa.
"Kaikki me olemme syyllisiä siihen, että jätettä tulee, ja se joudutaan hoitamaan. Se vain pitäisi tehdä jossain muualla kuin omissa nurkissa", Markku Salo sanoo.
"Pienet kuljetusyritykset ovat kovasti pelänneet, että iso organisaatio rupeaa kilpailuttamaan heitä. Pienillä yrityksillä on ollut lähes monopoliasema ja sitten, kun julkinen toimija rupeaa kilpailuttamaan julkisilla säännöillä, on selvä, että ne kokevat asemansa uhatuksi", Salo pohtii tilannetta.
Salo puolustaa voimakkaasti jätehuollon keskittämistä. Tiukentuneet ympäristömääräykset edellyttävät isoja rahallisia panostuksia ja korkeatasoisen tekniikan käyttöä. "EU-vaatimukset ja kansalliset vaatimukset ovat niin tiukkoja, että yhden pienen kunnan ei ole mahdollista hoitaa asioita. Se tulisi liian kalliiksi."
Jätekeskukset
vasta ensiaskel
Jätekeskukset ovat ensiaskel Salon haluamaan suuntaan. Seuraavaksi pitäisi saada huomattavasti suurempi osa jätteestä kierrätettyä ja loput hyödynnettyä energiaksi. Tällä hetkellä Suomessa kierrätetään noin kolmannes jätteestä, kymmenen prosenttia hyödynnetään energiaksi ja loput menevät kaatopaikalle.
"Ruotsissa vain kuusi prosenttia menee kaatopaikalle. Eduskunnan pitäisi tehdä selvä päätös, milloin biohajoavan ja palavan jätteen kaatopaikalle vienti loppuu. Vuosi 2016 olisi sopiva vuosi. Silloin voisimme olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi."
Jätelaitoksen toimitusjohtaja iloitsee, että muun muassa Pohjanmaalla on vireillä jätevoimalaitoshanke. Myös Vestia on mukana kuuden jäteyhtiön hankkeessa, josta voidaan odotella päätöksiä jo tämän kuun lopussa. Suunnitellussa laitoksessa voitaisiin hyödyntää lähes kaikki jäte, joka ei kelpaa kierrätettäväksi.
