Jasser Arafat lupasi uu­dis­tuk­sia

Ramallah Palestiinalaisten presidentti Jasser Arafat ehdotti keskiviikkona johtamansa palestiinalaishallinnon perinpohjaista uudistamista ja uusien vaalien jä

Ramallah Palestiinalaisten presidentti Jasser Arafat ehdotti keskiviikkona johtamansa palestiinalaishallinnon perinpohjaista uudistamista ja uusien vaalien järjestämistä pikaisesti.

Arafat kertoi omat suunnitelmansa hallinnon uudistamisesta vain päivän sen jälkeen kun Israelin pääministeri Ariel Sharon sanoi, ettei rauhaneuvotteluja voida jatkaa ennen kuin palestiinalaiset syrjäyttävät "korruptoituneen terrorihallintonsa".

”On muutoksen ja uudistusten aika”, Arafat korosti heti 40 minuuttia kestäneen puheensa aluksi. Arafat puhui palestiinalaisparlamentin istunnossa Ramallahissa. Puhe myös televisioitiin.

Palestiinalaisjohtajan mukaan uudistaminen koskee koko hallintoa sekä turvallisuusjoukkoja. Hän ei maininnut yksityiskohtia, mutta totesi tavoitteena olevan toimeenpanovallan, lainsäädännön ja tuomiovallan erottamisen kokonaan toisistaan.

”Sallikaa minun myös esittää nopeaa vaalivalmisteluihin ryhtymistä ja vaalien toimeenpanoa”, Arafat jatkoi. Arafat ei kuitenkaan ehdottanut vaaleille mitään ajankohtaa tai eritellyt, millaisiin valmisteluihin palestiinalaishallinnon olisi niitä varten ryhdyttävä. Ainoat palestiinalaisalueilla pidetyt vaalit on järjestetty vuonna 1996. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan vaalit tulisi pitää joka neljäs vuosi.

Unelma omasta valtiosta säilyy

Arafat sanoi ottavansa vastuun palestiinalaisten johdon tekemistä virheistä ja lupasi, että ne korjataan. Hän vakuutti olevansa edelleen sitoutunut rauhanprosessiin, vaikka Israel on sotatoimillaan yrittänyt tuhota aiemmat rauhansopimukset.

”Rauha oli ja on meidän strateginen valintamme, emmekä luovu siitä koskaan”, Arafat sanoi.

Palestiinalaisjohtaja vakuutti niinikään uhmakkaasti, ettei palestiinalaisten kansannousu miehitystä vastaan Länsirannalla ja Gazassa tule päättymään.

”Unelmamme on todellinen vapaus ja täydellisesti itsenäinen Palestiinan valtio, jonka pääkaupunki on Jerusalem. Pidetäänpä siitä tai ei, se pysyy tarkoituksenamme”, Arafat vakuutti.

Arafatin puhe oli palestiinalaisten Nakbaksi (Katastrofi) -nimetyn päivän kohokohta. Päivä muistuttaa vuoden 1948 tapahtumista Israelin perustamisen yhteydessä, jolloin palestiinalaiset katsovat menettäneensä kotimaansa ja satojen tuhansien palestiinalaisten joutuneen maanpakoon.

Amnesty arvosteli Israelia

Israel vangitsee ihmisoikeusloukkauksista kieltäytyviä sotilaita, totesi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kansainvälisenä aseistakieltäytyjien päivänä keskiviikkona.

Yhä useampi israelilainen sotilas ja reserviläinen kieltäytyy Amnestyn mukaan suorittamasta asepalvelustaan Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla ja päätyy siitä hyvästä vankilaan. Järjestö vaatiikin, että Israel tunnustaisi kansainvälisen kansalais- ja poliittisten oikeuksien yleissopimukseen kirjatun oikeuden kieltäytyä aseista omantunnon syistä. Israel on vahvistanut sopimuksen ja on näin velvoitettu noudattamaan sitä.

Israelin puolustusvoimien viimeaikaiset toimet miehitetyillä alueilla ovat lisänneet israelilaisten aseistakieltäytyjien määrää. Tämä on Amnestyn mukaan viesti siitä, että kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja humanitaarisen oikeuden vastaisten toimien miehitetyillä alueilla on loputtava.

Järjestön mielestä Israelin tulisi suhtautua erittäin vakavasti omien asevelvollistensa ilmaisemaan huoleen toimista miehitetyillä alueilla.

Yhteensä 460 israelilaista reserviläistä on tähän mennessä allekirjoittanut tammikuussa 2002 julkaistun julistuksen, jossa kieltäydytään ottamasta osaa sotatoimiin vuoden 1967 rajojen ulkopuolella.

Ruotsilta vastalause Israelille

Ruotsi on esittänyt virallisen vastalauseen Israelille Betlehemissä sijaitsevan ruotsalaisten rahoittaman rauhankeskuksen tuhoamisesta. Asiasta kertoivat diplomaattilähteet keskiviikkona.

Viime viikolla selvisi, että israelilaiset sotilaat ovat varastaneet laitteita ja tuhonneet osia rauhankeskuksesta Syntymäkirkon piirityksen yhteydessä.

Keskuksen johtaja Michel Nasser arvioi vahinkojen suuruudeksi kahdesta kolmeen miljoonaan kruunua (215 000—325 000 euroa).

Ilmoita asiavirheestä