Nato-selvitys: Pelkällä kumppanuudella voi olla etenkin taloudellisia vaikutuksia hädän iskiessä.
Liisa Jaakonsaari: Kysymys on Suomen vaikutusvallasta
"Nyt turvallisuuspoliittinen keskustelu voi käynnistyä, koska Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä saadaan paljon faktatietoa", iloitsee kansanedustaja Liisa Jaakonsaari (sd.).
Selvänä asiana Jaakonsaari pitää sitä, että Suomi ei hae Naton jäsenyyttä kuluvan vaalikauden aikana. Jäsenhakemus on hänen mukaansa poissuljettu niin kauan kun maan presidenttinä istuu Tarja Halonen.
Jaakonsaaresta on kuitenkin "fantastinen asia", että nyt saadaan peräti kolme selvitystä Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Tulossahan on vielä maalikuussa valtiosihteeri Teija Tiilikaisen selvitys turvatakuista.
Kahta valmista raporttia Jaakonsaari pitää hyvinä. Hän toivoo, että ne kuluisivat myös kansalaisten käsissä. "Laaja kansalaiskeskustelu auttaa joko hakemaan jäsenyyttä tai toteamaan, että liittoutumattomuus palvelee paremmin meidän turvallisuusetujamme. Itse pidän epätodennäköisenä, että kanta on jälkimmäinen", Natoon menoa kannattava Jaakonsaari sanoo.
Hän jatkaa: "Minulle ydinkysymys on, haluaako Suomi lisää vaikutusvaltaa vai ei. Jos halutaan, silloin kannattaa liittyä Naton jäseneksi. Ei ulko- ja turvallisuuspolitiikka tee mitään erillistä asiaa, jonka vuoksi ei voi liittyä kansainväliseen yhteisöön."
Jaakonsaaren mielestä jo valmistuneissa selvityksissä "ilman muuta korostuu" Natoon liittymisen plussapuoli. "Molemmissa on jäsenyydelle positiivinen sävy. Se ei johdu mistään kataluudesta tai salaliitosta, vaan siitä, että asiantuntijat ovat tulleet tähän tulokseen.
Missään ei esitetä eikä vedetä johtopäätöstä, että Suomen tulee liittyä Naton jäseneksi, mutta kyllä tarkka lukija sen huomaa."
Presidentin kannan lisäksi toinen fakta Natoon menossa on se, että siihen tarvitaan kolmen suurimman puolueen yhteisymmärrys, Jaakonsaari huomauttaa.
"Sitä ei tällä hetkellä ole näkyvissä. SDP:ssä on kahdenlaista ilmaa ja huomattavasti kriittisempi suhtautuminen jäsenyyteen kuin kokoomuksessa ja keskustassa."
"En usko, että meiltä ensi kesän puoluekokouksessa tulee kyllä-kantaa. Toivon, ettei tule ovea sulkevaakaan."
Jaakonsaari muistuttaa, että sama asetelma vallitsi ennen EU:hun menoa. Silloin kriittinen oli keskusta. Kun Ruotsi haki EU-jäsenyyttä vauhti Suomessakin nopeutui. "Näin voi käydä Natossakin", Jaakonsaari sanoo.
Jaakonsaaren mielestä henkisessä asennoitumisessa on tapahtunut iso muutos parin vuoden sisällä. Kun viime vaalikaudella eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtanut Jaakonsaari ensimmäisenä esitti Kalevan haastattelussa Nato-selvityksiä, nousi siitä iso meteli.
"Sain ankarat moitteet puolueen sisälläkin, ettei tuollaista voi esittää. Nyt ne ovat totta. Kansalaiskeskustelukaan ei ilman näitä selvityksiä ole mahdollista."
Pertti Salolainen: Jäsenyyden hinta kasvaa koko ajan
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Pertti Salolaisen (kok.) mukaan Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on saatu Ulkopoliittisen instituutin "puolipoliittinen" ja suurlähettiläs Antti Sierlan tekninen selvitys.
Salolainen antaa poliittisen näkemyksen:" Vaikka on päivänselvää, että Suomi päättää Natoon menostaan itse, liittymisen hinta kasvaa koko ajan",
Syynä on hänen mukaansa se, että Venäjä tulee itsevarmemmaksi ja kiristää koko ajan ulkopoliittista otettaan kaikissa asioissa.
"Jos Suomi olisi liittynyt Natoon 2--3 vuotta sitten niin kuin esitin, se olisi mennyt lähes läpihuutojuttuna ja erittäin vähäisellä huomiolla. Tämä päivänä voi sanoa, että se johtaisi Venäjän taholta reaktioihin", Salolainen jatkaa.
UPI arvioi selvityksessään, että välit Venäjään kiristyisivät, mutta reaktiot olisivat tilapäisiä. Tuore selvitys ei ota asiaan kantaa.
"Kaikki tahot Venäjällä -- hallitus ja oppositio sekä diplomaattitahot -- ovat todenneet, että Suomen Nato-jäsenyydellä olisi kielteisiä vaikutuksia maittemme välisiin suhteisiin. Presidentti Vladimir Putin vastustaa Naton laajenemista."
Salolaisen mielestä selväsanaisimman varoituksen antoi lähetystöneuvos Vladimir Kozin, jonka mukaan Suomen Nato-jäsenyys olisi sotilaallinen uhka Venäjälle. Venäjän suurlähettiläästä alkaen lausunnosta irtisanouduttiin ja Kozin kutsuttiin kotiin.
"Tämä ei poista sitä, etteikö Kozinin näkemys edustaisi merkittävää ajattelua Venäjällä", Salolainen sanoo.
Salolainen toistaa kantansa, että Suomen pitäisi jättää jäsenhakemus Natolle mahdollisimman pian. "Kohta ollaan siinä tilanteessa, että joutuu kysymään, onko hinta liian korkea. Onko Suomi jo ryyppäämässä Nato-fataaliansa?"
Naton nopean toiminnan joukkoihin (NRF) Suomen pitää Salolaisen mukaan mennä samaan aikaan Ruotsin kanssa ensi keväänä. Hallitusohjelmaan kirjoitettua Nato-optiota hän pitää turhana ja jopa kyseenalaisena.
"Suomi voi tehdä Nato-päätöksen riippumatta, onko hallitusohjelmaan kirjoitettu optio vai ei. Sillä ei muutenkaan ole mitään merkitystä. Se on jopa harhaanjohtava", Salolainen sanoo.
Hänen mukaansa optio jättää turhaa tulkinnanvaraa.
"Se voidaan tulkita kielteisesti. Se pitää sisällään tukinnan, että Suomi hakisi jäsenyyttä vain jonkun kriisin alla. Tämä vain syventäisi kriisiä", Salolainen sanoo.
Salolaisen mielestä Sierlan tekemä tekninen selvitys siitä, mitä Suomen mahdollinen jäsenyys merkitsisi Nato-sopimusten ja Suomen tilanteen pohjalta on tervetullut siinäkin mielessä, että "suomalaisilla on oikeus tietää, mitä he vastustavat".
Selvityksen arvo on Salolaisen mielestä se, että nyt voidaan faktojen pohjalta ryhtyä muodostamaan poliittisia mielipiteitä.