Lapin järvien pinnat jäivät viime vuonna harvinaisen alhaisiksi. Suomen ympäristökeskus (Syke) julkaisi perjantaina loppuvuoden vesikatsauksen, joka osoitti vesitilanteen parantuneen lähinnä etelässä.
Lokan tekojärvessä vesi oli vielä vuodenvaihteessa jopa 117 senttiä tavallista alempana. Vähän vettä oli myös Inarissa, Porttipahdassa ja Oulujärvessä. Muualla Suomessa järvien pinnat nousivat loppuvuodesta.
Erikoistutkija Marja Reunan mukaan syykin oli yksinkertainen: vesi nousi niissä järvissä, jotka olivat sulana loppuvuoden vesisateiden aikana.
Etelä- ja Keski-Suomen suurissa järvissä pinta kohosikin alkuvuoteen verrattuna kymmeniä senttejä.
Vuoden 2003 vesitilanne oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että vuoden alussa etelä- ja keskiosien suurten järvien pinnat olivat ajankohtaan nähden ennätyksellisen alhaalla.
"Yleisesti ottaen järvien vedet eivät enää ole hirveän alhaalla. Muun muassa Saimaan vesi on vihdoin noussut", Marja Reuna arvioi.
Pohjoisen järvien lisäksi etelämmässäkin on joitain yksittäisiä järviä, joissa vettä on vielä tavallista vähemmän. Reuna mainitsee Säkylän Pyhäjärven esimerkiksi.
Ympäristökeskuksen vesitilannekatsauksen mukaan myös pohjaveden pinta oli alkuvuonna ennätyksellisen alhaalla, ja kaivoja oli kuivina etenkin maan eteläosissa. Vedensaantia vaikeutti haja-asutusalueilla myös kova pakkanen, joka jäädytti putkia.
Moreenimailla vettä oli jopa puolitoista metriä tavallista vähemmän. Keväällä pohjavesi nousi vain hieman laskeakseen jälleen kesällä.
Syksyllä pohjaveden pinta laski jälleen huomattavan alas etelä- ja länsirannikolla. Pohjoisessakin pohjavesi oli puolesta metristä metriin tavallista alempana. Lokakuun sateet paransivat tilannetta vähän.
Loppuvuodesta tilanne parani edelleen jonkin verran, mutta pohjaveden pinta on yhä tavallista alempana lähes koko maassa.
"Pohjavedet ovat yhä alhaalla roudan takia", Marja Reuna sanoo. Routa on estänyt pohjavettä nousemasta tehokkaasti, vaikka kunnollista routaa on vasta maan pohjoisosissa.
Jäät olivat vuoden lopussa 35-50 senttiä paksut pohjoisessa.
Joulunajan vesisateet ja lumen sulaminen nostivat hetkellisesti rannikkoalueen pienten ja keskisuurten jokien virtaamat suuriksi. Syke ennustaa kuitenkin, että alkanut pakkasjakso palauttaa virtaamat pieniksi talvivirtaamiksi.
Myös eteläisen Suomen suurten jokien: Kokemäenjoen, Kymijoen ja Vuoksen virtaamat ovat kasvaneet hieman sateiden sekä sulamisen ansiosta ja pysyvät ajankohdalle tyypillisinä.
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Lapin jokien virtaamat pysyvät talvella lähellä keskimääräistä, poikkeuksena Paatsjoki, jonka virtaama pysyy keskimääräistä pienempänä Inarin vesitilanteen vuoksi.
Etelä-Suomen suurten järvien vedenkorkeudet lähenevät keskimääräistä tasoa tai jopa hieman ylikin. Useimpien Keski-Suomen järvien vedenkorkeudet pysyvät talven ajan lähellä keskiarvoa ja laskevat minimiinsä ennen kevätsulamista.
Itä-Suomessa Kallaveden ja Pielisen pinnat pysyvät talven yli keskimääräistä korkeammalla. Saimaan vedenpinta jatkaa hienoista nousuaan. Pohjois-Pohjanmaalla Oulujärvi pysyy keskiarvoa alempana ainakin alkutalvesta.